20161101_140231_resized

”PEHMEÄ JA KOVA”

Tällä näyttelynimellä on Järvenpään Prisman Rantagalleriassa esillä minun pehmeitä huovutuksia ja JoukoLassilan sepäntuotteita, marraskuun ajan.

Prisma (SOK) teki aikoinaan uudisrakennukseensa hienon kulttuuripäätöksen rakentaessaan mainion tilan, 6 kappaletta lasivitriinejä kuukausittain vaihtuville näyttelyille.

Näihin lasikaappeihin saimme Joukon puukot ja muutamia muitakin sepän töitä loistavasti esille.  Joukon kauniita ja toimivia puukkoja ei ole ennen ollutkaan esillä Järvenpäässä.  Jouko tekee alusta loppuun kaiken itse (suunnittelu, sepän työt, tupet, puutyöt).  Minä sitten täydensin niitä pehmeillä villajutuillani.

Näitä puukkoja löytyy OMA-kaupasta Helsingistä ja mm. minun kalojani samasta OMA-kaupasta sekä Järvenpään Yläpytingistä.

Tässä kuvia vitriineistä:

Joukon puukkoja

Joukon puukkoja

Joukon riipuksia ja Astan huopasulkia sekä kaloja

Joukon riipuksia ja Astan huopasulkia sekä kaloja

Vitriinit 1 ja 2

Vitriinit 1 ja 2

Vitriinit 3 ja 4

Vitriinit 3 ja 4

Jouko ja puutyöstöteriä

Jouko ja puutyöstöteriä

Joukon puukkoja

Joukon puukkoja

Talventörröttäjät ikkunassa ja huopasulkia

Talventörröttäjät ikkunassa ja huopasulkia

Tervetuloa Järvenpään Rantagalleriaan, näyttely löytyy  Prismasta marraskuussa 2016.

20161101_155128

astalle-9

pehmea-ja-kova

Poistettavat pahvit, rasiat  käyttöön !

Mitään en heittäisi pois ennenkuin olen puntaroinut tavaran/kappaleen jatkokäytön tarkkaan.  Ai kuinka tykkään tästä kuvantekotekniikasta !

Nämä  tekemäni kuvat olen maalannut ja piirtänyt erilaisille hylätyille pahveille.  Paljon on hylättyä kirjan/mappien kantta, pahvisia rasioita jne.  Varastoituna löytyy vuosien varrelta luonnoksia, maalauksia, grafiikanlehtiäni jne.  Ja eikun akryylivärit ja tussimusteet esille ja touhuun.  Käytin myös vanhoja lehtileikkeitä ja joitan uudempiakin kuvia maalauspohjiin.

Valmiit kuvat ovat kooltaan 15 – 40 cm.- aika pieniä.

Kaikki alkoi tällä kertaa 1980- luvulla ostamastani ruskeasta ikkunateippirullasta.  Siitä sai hyvän maalauspohjan liimaamalla sitä  pahvien päälle ja lopuksi pohjustus gessolla.

20160820_102648_resized.jpg

Tätä paperirullaa olin varjellut jo yli 30 vuotta odottaen parempaa käyttöä.  Hankin sen silloin nimenomaan vesiväritöiden kiinnittämiseen maalausalustalle mutta maalarinteippiähän sitä tuli pääasiassa käytettyä.  Oli muuten vaikea tuota rullaa aikoinaan löytää, siksi sitä säästelinkin.

pohjia valmistelussa

Blogipäivitys pihastani syyskuun eka päivä 2016 on hyvä laittaa tänne nettiin jotta muistan seuraavana vuonna miltä näyttää.  Laitetaanko pihaa ja kasveja uusiksi ehkä ?

Syötävää satoa on tullut pikkaraisesta kasvihuoneestani sopivasti kahdelle mutta kasvimaa tuotti monen kasvatettavan osalta huonosti enkä ymmärrä mitä vikaa mullassa.  Oliko siementen istutusajankohta tai -lämpötila väärä ?

Samettikukista (samettiruususta ja pikkusamettikukasta) olen oppinut tykkäämään.  Edellisvuoden siemenistä kasvaa takuuvarmasti uutta ihanaa keltaista,  joka loppukesän kaunistaa pihaa ja pikkusamettikukasta saa syötävääkin salatteihin. Omasta pihasta  löytyy muutoinkin aina mausteita ruokiin. Nyt on siementen keruuaika ensi kesälle !!  Samettikukan lisäksi siemeniä: hullukurkkua, ruusupapua. kehäkukkaa, karassia.  Krassi sai olla nyt melkein rauhassa toukilta.

Molemmat pajukasvustoni ovat kasvaneet hyvin.  Alkukesällä kastelin niitä ahkerasti ja loppukesä on sadellut tullut taivaalta jo liikaakin.  Nyt vain pitää jatkossa vahtia ettei jänikset niitä tuhoa ensi talvena.  Pieni jänö tuossa näkyy jo nyt vilistävän useasti pihan poikki niinkuin asustaisi tässä.  Pitääkö siis suojata verkoilla ?  Isompi pajumaja on kyllä liian laaja suojaukseen tai emme viitsi siihen uhrata verkkoa kymmentä metriä ?

Kevättalvella laitoin maissinjyviä ruukkuihin ja niistä tulee helposti näyttävää vihreää.  Tykkään ennenkaikkea erivärisistä vihreistä ja kukinta ylipäänsä ei olekkaan pääasia.  Maahumalalla saa erinomaista katevihreää.  Sen liikakasvua sitten rajoitan loppukesästä mutta sitä on helppoa aina ohimennessä ”repiä” niinkuin teen liiallisille rikkaruohoillekin.

 Alkukesän kukkivat  kesäkukista eniten orvokit, jotka nyt tuleentuneet ja heittelevät ensikesäksi siemenensä nurmikon laidoille !

Pikkupetunia eli miljoonakello kukki ja kukkii edelleen loistokkaasti riippuruukussa.  Sille kun muistaa laittaa ahkerasti lannoitevettä mutta ei ole kuitenkaan säikähtänyt pientä unohdusta.  Siitä olen nyppinyt kuihtuvat ohimennessäni silloin tällöin  mutta sekään ei ole välttämätön.  Lobeliani on ison osan päivää varjossa ja sateelta suojassa.  Siitä ei näytäkkään olevan kuvaa täällä mutta tämän kukan ostan ensi keväänäkin valmiiksi kukkivana.

Riippumansikka ruukussa etupihalla sekä pieni mansikkamaani tuottivat hyvin satoa.  Mansikoille laitoin  räkättirastassuojaksi cd-levyjä sekä aikoinaan tekemiäni kangasviirejä ja hyvin toimi.

Kompostit (Biolanin sekä kalakomposti ) ovat toimineet hyvin kun opin uuden, kerralla latausmenetelmän. Siinä kompostin lämpötila nousee parissa päivässä 60-70 asteeseen vähäksi aikaa ja vajuuminen eli käyminen alkaa nopeasti  Ja tämän toimenpiteen ehtii tehdä muutaman kerran kesässä.

Kesäkurpitsat toivat satoa sopivasti ja isot kurpitsat kasvoivat loistokkaasti rannassa.  Olin laittanut viime syksynä uuden kompostikohopenkin ja sain tyttäreltäni hänen kasvattamat taimet kesäkuussa.  7 kappaletta isoa tuli ja enemmän kuin itse tarvitsen.  Leikkasin jokaista kasvuston haaraa lyhyemmäksi kun meinasivat valloittaa koko alanurmikon rannassa.  Nyt sitten tekemään kurpitsakeittoa, -piirakkaa ja sosetta pakastimeen.

Tässä näitä tärkeimpiä muistettavia ensikesäksi..

20160801_143132

Venla vauhdissa heinäkuussa Riistaveden maisemassa Wandillaan.

Wandi – keppihevosen koko nimi on jotain niin hienoa etten sitä muista enkä edes sen muita tietoja kuin että ori ja aika nuori vielä.

Joka tapauksessa kepparin teimmme, Venla ja minä, kesäkuussa mummolassa ja nyt oli varusteiden tekoa sekä esteratsastusta viikko-ohjelmassa.

Mainio kirja varusteista on tässä:

20160820_184541_resized

Kirjassa on hyvät ohjeet mummeillekin, jotka eivät itse ratsasta vaikka tykkäävätkin hevosista.

Teimme tällä yhteisellä viikollamme Wandille suojat, pintelit, suitset, riimun, loimen, toppaloimen, kuolaimet, ötökkäsuojat ja muutaman riimunarun.

Erilaisia solkia piti olla ja paljon.  Niitä löytyi varastostani ja muutaman leikkelin vanhoista laukkuhihnoista ja avaimenperistä.  Ostoksillakin olin käynyt mutta voi sentään että yksi lukkokin maksoi monta euroa.  Halvemmaksi tuli sitten metsästää niitä kirpputoreilta ja omista varusteista.

20160820_184645_resized

 

20160802_143057_resized

Henkka- serkku oli viikon Venlan kaverina ja ruuvaili ”koukut” vanhoihin messutelineisiini.  Näitä seinäkkeitä oli kaksi ja pienellä vaivalla oli hepan varusteteline valmis.

Sitten varustekuviin:

20160801_143652_resized

20160802_143211_resized

20160801_105758_resized

20160802_120000_resized

20160801_130046

Pihaliikuntaa parhaimmillaan:  esteratsastusharjoituksia ja   estekilpailuja, joissa minä sain olla myös tuomarina.

Hesosista en  paljoa mitään ymmärrä mutta estekisat ovat tuttua touhua.  Olenhan ollut monasti niitä katsomassa EA-hommissa.

Monena päivänä Venla rakenteli erilaisia esteratoja ja tukka putkella oli molemmalla hyppääjällä.

20160802_191734_resized

Pictures16

Venlalla olikin todellinen yllätys odottamassa kotonaan Järvenpäässä: oikea hevonen, Tuhkimo.

Oma poni on ollut molempien pikkutyttöjen onnentäyttymys ja on se tainnut olla heidän äitinsäkin haave jo 30 vuotta.

Että on ihana !!!

20160807_183200

Tässä alakuvassa on sitten uusin ompelukseni eli Tuhkimolle kuivatusloimi.

Tuhkimo on tamma ja Venla valitsi sen väriksi pinkin – kuinkas muuten.  Wandin väri oli sininen.

Olin ostanut aikoinaan Joulun alla kylpytakkikankaaksi paksua vohvelikangasta, jonka toinen puoli on froteeta.  Tekemättä jäi silloin ja nyt sekin tuli käyttöön.  Kahdeksan vuotta oli kangas hyllyllä.

Pinkkiruusukangasta tekstiväriksi.

20160818_185808_resized

FB_IMG_1471807132383

Nyt on tämä mummikin hevosjuttujen fani.

 

On heinäkuun kesäpäivä mummolassa, Riistavedella.

 Aamusta alkaa Keppariheppojen hoitovuoro.

20160720_073510_resized

Mummon uusi pajumaja on kasvanut mukavasti kepparien laitumeksi ja nyt vien Omenan (keltaisen hepan nimi) riimunarusta taluttaen rantaan juomaan vettä.  Riimunaru piti tietysti ensin tehdä ja niitä onkin nyt 2 kappaletta, yksi minulle eli Lotalle ja yksi mummolle käytettäväksi.

Mummo sanoo tähän että olihan urakka ravata ja talutella jokainen poni erikseen eestaa mäkeä.

20160720_081344_resized

Riimu pois ja Valko-poni veden äärelle.

Valko on muovinen ja t..oooosi vanha.  Se pitää erityisesti vedestä, ui mielellään ja on siitäkin kiva kun sen voi ottaa vaikka saunaan.

Valko pääsikin illansuussa saunaan ja kanssani uimaan.

20160720_081159_resized

Ja sitten ponit laitumelle.

Kuvan etualalla on Vanhus-poni, seuraavaksi nuorin Peili, joka syntyi tämän kesän kesäkuussa.  Seuraavaksi ruskea Toffo ja viimeisenä kuvassa Valko.  Kuvan ulkopuolella ja vielä Omena.

20160720_073432_resized

Alapuolella kuvaa laidun-pajumajasta.  Minä olen nyt kotona eli tässä punainen puutarhakeinu.

20160720_073539_resized

20160720_073500_resized

Laitumella on tietysti vesiämpäri ja vähän heinän lisänä viinimarjoja.  Liljoihin ponit eivät onneksi puutu ja kukista onkin etsittävä välillä liljakukot tuhottavaksi.

20160720_082011_resized

Minun tänä kesänä syntynyt Peili-poni, niin ihana !

20160720_081910_resized

20160720_081840_resized

20160720_080215_resized

2015-03-02 09.02.40_resized

Kepparit laitumelle

Ponit viedään laiduntamisen jälkeen omiin karsinoihinsa.  Tässä vieressä oleva mattoteline on oiva karsinatalli.

Sinne sitten uudet heinät ja juomavesi.

20160720_080920_resized

Tallissa tehdään monenlaista,  mm ponihoitaja voimistelee ja siivoaa.

20160720_080854_resized

20160720_080849_resized
20160720_081923_resized

20160720_083051_resized

Jossain vaiheessa on käytävä kotonaan.

20160720_083132_resized

Kepparit laitumelle

Oho !

Kolme ponia on joutunut sairaalaankin ja muutaman hetken lepo on tarpeen.

20160719_112718_resized

Tässä vielä viimeiseksi kuvaa vanhoista keppariponeista, joista osa asuu Järvenpäässä.  Mumma teki ne aikoinaan Venlan synttäreille.

hepat ja viirit 004

Nyt oli aika laittaa poronsarveni käyttöön ja esille.

Kun kauniiden pihapäivien jälkeen tulee vettä monta päivää taivaalta kuin saavista, saivat luut sommittelukyytiä katoksen alla.

Tätä juttua olen miettinyt päässäni jo muutaman vuoden.  Olihan ”sarvipäät” näyttelyni jo kolmatta vuotta sitten ja sitäkin tein 2-3 vuotta.  Monenmoista aineistoakin olin kerännyt mutta loppujen lopuksi vain muutama sarvi tuili talomme sisääntulokatoksen seinälle.

Olen hankkinut aikoinaan (n.15 v sitten) pitkää pyykuitua nipun.  En edes muista miksi ja sitä nippua olen pyöritellyt mukani nämä vuodet.  Nyt sen käytön kekkasin kun huomasin että onhan tämä sitkeän vahvaa ja taipuu mukavasti ympyräksi – ei muuksi taitteluksi.  Pienen päähän sopivan renkaan punoin myös ja jätin säästöön.  Teen siitä aikanaan seppeleen.

Kaikki muut kuidut taivutin kahdeksi renkaaksi ja tiukasti sidontalangalla kiinni.  Minulla on ikivanhoista kangaspuista vielä jäljellä tukinsiirtotangot ja saatan niitäkin tarvita….

20160630_191447_resized

Lehmän sarvet + muut keramikkaluut saivat toisen paikan tällä kertaa.

20160630_191456_resized

20160630_193455_resized

20160630_211104_resized

Muutaman päivän tarvikkeet olivat levällään eri muodoissaan makustellen.  Kallonkin halusin mukaan kun sellainen minulla oli ”piilossa”.

20160705_085426_resized

Katoksen seinä on aika iso ja paljaan tylsä minun mielestäni.  Siksi halusin siihen jotain somistusta.  Alapuolella ovat polkupyörät kun ovat jatkuvasti esillä ja käytössä.  Siihen alas ei siis voinut panna mitään vihreää niinkuin muutoin olisin halunnut.

Kaksi naulaa ja niihin ripustettu Poronluukehäni !  Sain sen seinälle siten ihan ite kun kehä tuli tarpeeksi jäykäksi.

20160705_090353

Valmis !

20160705_090532

Tässä vielä vanhaa kuvaa Siilinjärven Artsin ”Sarvipäät” näyttelystä 2013.

Artsi 2013 022