Pitkästä aikaa jatkan tätä kotisivuni bologin (etusivu) päivittämistä.
Pienet touhukissanpoikani, Laku ja Savu vain sotkevat nytkin tätä hommaa kun painijuoksut ovat tosi kivoja juuri nyt tälle pöydälle. Mutta koitetaan jatkaa..


Aloituskuvani on Villa Cooperin isolta pihalta, jossa miljöössä on pala Järvenpään historiaa. Talo on Lars Soncin suunnittelema ja rakennettiin samaan aikaan kuin Sibeliuksen Ainola, siis sama suunnittelija molemmilla kiinteistöillä ja valmistuivat v.1904. Villa Cooperi oli alunperin nykyisen Tuusulan väylän kohdalla lähellä Aholaa. Myöhemmin Cooperin huvila siirrettiin nykyiselle paikalleen Järvenpään Myllytie 14, lähelle keskustaa. Talo jatkoi Westermarcin omistuksessa ja v. 1931 Cooperin perhe osti kiinteistön. Kaikella tällä on mielenkiintoinen historiansa ja lisätietoja löytyy käymällä Cooperilla, nykyisessä yhdestä Järvenpään museoista, joka on nyt myös Järvenpään Käsintekijöiden käytössä myyntinäyttelynä/toimipisteenä.
Puut ovat vanhoja ja valtavia.
Laitan tähän muutamia sisäkuvia huvilamuseon sisätiloista ja samalla Käsintekijät-yhdistyksen myymälästä. Tämä kuva on otettu ”Cooperin toimistohuoneesta” ikkunan avautuessa etuyläpihalle.
Hah… nyt sivusto ilmoittaa että kuvatilani on täys. Olenhan ladannut tänne kuvia todella paljon ja tehtynä ainakin 8 vuoden ajan. Jatkan sitten joku toinen kerta kun ”ostan” tilaa lisää.. ehkä.

Mainokset
alushousut

Ompelu on nopeata ja tässä syntyi niin tehokkaasti ja tarpeellisiakin ovat, nimittäin alushousut!

  • Olen katsellut kankaitani, paljon kirpparilta tuotuja paitoja, ompelusta jääneitä paloja. Niistä saisi jotain pientä kivaa ja alushousut olisi just tällainen ompelus. Talvella tuli sopivasti Srömsöössä tästä aiheesta täsmäneuvot ja eikun ompelemaan. Kaapista löytyi vaikka kuinka paljon sopivia kangasjämiä. Kun ensimmäinen harjoituskappale oli tehtynä eli mitoitukset juuri minulle sopivat – tarpeeksi korkea vyötärölle ja tilaa peffalle. Ja kivat kankaat eikä käytetä enään mitään kulahtaneita mustia.
  • Tein ensin kaavat omista vanhoista pöksyistä ja kangas valikoitui kivan kuvioisista, elastaanipuuvilloista. Joustopitsiä piti käydä ostamassa ja paljon ostinkin. 9 kappaletta housuja tuli valmiiksi ja voihan niitä tehdä tulevaisuudessa lisää kun materiaalia on nyt valmiina.
  • Jonkun mielestä tällainen ompelu on ihan mahdotonta, ajanhukkaakin. Mutta minä tykkään. Oli nimittäin helppoa tehdä tuolla Strömsön haarakiilaniksillä ja sain niiiiin mieleiset, kivat pitää päällä. Onhan ne omatekemätkin.
Olio-puput, Riepu-puput, Örkki-nuket, jotka ovatkin nyt lempeämpi-ilmeisiä näin keväisessä auringonpaisteessa.
Kevään tulo on antanut odottaa ja nyt se on jo ilmeistä. Aurinko on paistanut täydeltä sinitaivaalta monta päivää, jäällä voi edelleen kävellä… minä teen jämäkankaistani olio-nukkeja, jotka ovat minulle todellisia terapianukkeja. Jokaista halaan kun viimeinen olio on minusta aina mukavampi kuin edeltäjänsä. Siltä minusta ainakin tuntuu, siis terapiaa itselleni ja toivottavasti jollekin muullekin.


parhaimmat kaverukset

varjossa taitaa olla kylmä
mukavaa oloa
kyllä päivä paistaa ihanasti
talven törröttäjät takanamme ja minimekot jo yllään
kyllä lumi sulaa tuumaa yksi pitkätukkainen, ei niin pupu
kohta on pääsiäinenkin

Tervetuloa !

Tämä ihana pieni kuja löytyy Kuopion keskustasta.

Minä ja Merja Erkas laitoimme töitämme esille joulukuun viikonloppuna (14.-16.12.18)

Jo sisääntulo kertoo mitä odotettavissa on, vanhaa tallikujaa, johon käsityöläiset ovat laittaneet käsityötaidettaan esille.

Isoja huovutettuja kalojani, talvisia sekä jouluisia pikkuhuovutuksiani
Olio-/örkki-nuket kaikille tyypeille.
kierrätysompelu jatkuu..
yksisarvisia näinkin…
hiippapipo tai tonttulakki trikkoneuleesta,
hiippalakkeja neuloen ( +kirjottu) ja huovuttaen,
Näyttelyt keppareista olen pitänyt loppuun ja nyt kaikki hepat ovat myynnissä !
Picasso – huovutusteni ” Guarnican” olen pannut palasiksi, tuloksena patalappuja.
Huovutetut/vanutetut lapaset pitävät kädet lämpiminä räntäsateet ja paukkupakkaset. Oma kokemus on jo 20 vuodelta.
Merjan  maalauksia seinällinen,
  • Pöytätontut, vanha muisto uudelleen tehtynä.  Näitä tein kun pihapuita tuli harvennettua viime kesänä.  Siis eihän näitä kuvaamiani töitä tehdä kädenkäänteessä vaan vuosien varrella fiilistellen ja kuitenkin jatkuvasti kun tämä työ on niin kivaa.
  • HYVÄÄ JOULUA TEILLE LUKIJOILLENI JA MUILLEKKIN TAVATTAESSA !

20180913_163632.jpgKohta tarvitsemme lapasia !

Olen kerrankin ajoissa lapasten teossa.  Olen neulonut ja vanuttanut/huovuttanut lapasia melkein joka väriin ja muutamaan kokoon.  Muutaman vuoden pidinkin tässä taukoa ja ensimmäisen kerran tein tällä tekniikalla lapasia n. 20 vuotta sitten.

Ne VÄRIT, se on se, joka tähän innostaa kaikkein eniten.  Tietysti myös oiva tuote, jota tarvitsemme täällä Pohjolassa.  Luin viikko sitten sanomalehdestä artikkelin kuvien kera ja siinä olivat ensi talven väritrendit. jotka näyttivät olevan juuri niitä ”minun värejäni”: Talvella sopii olla vaaleita, jopa puuterivärejä ja toisaalta nyt vahvat ruskan värit.. oranssia, ruskeita, violettia..

Ovat hienot värit mutta onneksi meillä on myös ne omat mieltymyksemme ja pitäähän lapas-asusteen sopia omiin asuihinkin.  Näitä kaikkia trendivärilankoja olin hankkinut kaupasta jo elokuussa – ja ei kun neulomaan !

talven pastilleja

20180918_115231 (2)

Minä tykkään näistä väreistä.

kohta jo Joulun värejä..

viim.

20180906_105502

Syksy on saapunut helteisen kesän perään.  On siis erilaisten kerhojen aika aloittaa.

Minulla on  Siilinjärven Vuorelassa kuvataideyhdistyksemme lasten kuviskerho ja lupauduin sen ohjaajaksi kymmenelle taiteilijanalulle.  Kolmannen kokoontumiskerran aiheena oli pienesti ympäristöteokset.  Teimme oman pienen risukudoksemme luonnon antimista.  Koska olikin sateinen päivä, keräsin valmiiksi puutarhan ”rusuja sekä viimeisiä kukkia”.  Olin suunnitellut etukäteen keräävämme lasten kanssa oksia lisää pihaympäristöstä mutta ei nyt onnistunut.   Kehyksien kepukat olin kerännyt mäntymetsästä ja sitä löytyy lähistöltäni runsaasti.  Tein kehykset etukäteen valmiiksi sillä ei se ole ihan yksinkertaista pienten lasten tehdä lyhyessä kerhoajassa.  Loimet lapset loivat itse.

Tällaista kaunista syntyi:

20180906_104958

Olihan nämä kuvattava kun risut ovat katoavaa kuvakerrontaa.

20180802_115912

Puukappaleet ovat kauniita.  kivat kuviot toukkien tekemissä pinnoissa.  Niitä löytyy meidän männikkömetsistä helposti, Vanhoja harvennushakkuukepakoita on vaikka kuinka.

Kesä jatkuu ja näitä kepukoita on hyvä käsitellä pihalla helteelläkin kun järvi on vilvoittavasti tuossa vieressä.

Kokeilen risutöitä, joita voisi askarrella/taiteillakin  taidekerholaisten kanssa.  Itse on ensin tehtävä ”mallityö” jotta tietää mitä on edessä lasten kanssa.  Saatan testata näitä Venlan ja Lotan kanssa kun tulevat jälleen mummilaan ennen koulujen aloittamista.

20180802_115810

Ensin tein muutaman kehikon ja huomaan että nämä täytynee tehdä minun etukäteen sillä vaikuttaisi tässä projektissa olevan työläin vaihe ja vie aikaakin aloittelijalta. Vahvistin niitä vielä liimapyssyllä.  Liimauksella vahvistamisen onnistunee paksuhkolla erikiipperilläkin.  Minulla on ennestään vuosia sitten hankittua vihreää paperinarua, jossa oli ohutrautalanka vahvistuksena. Tämä on  hyvä juttu kepukoiden nurkkiin.

20180802_091654

Seuraavaksi tulee kehikkoon loimi ja tähän pieneen sopi hyvin keskivahva sukkalanka (nailonvahvisteinen).  Kuvasta käy selville miten loimi tulee eli melko harvasti koska  kuteeksi olen kerännyt erilaisia kukan ja pensaiden oksia, nauhoja, huopakukkaa.

Lasten kanssa tehdään pieni luontoretki ja edellisten lisäksi kehikkoon sopivat esim kaarnapalat, kukat ja erilaiset heinät. Mielikuvitus on vain rajana.  Voi myös miettiä ”kudetta” kerätessään kuinka kauan haluaa risuteoksen säilyvän…

PIENI RISUTAULU valmis !

Tällaisesta minä tykkään ja odotan jo innolla päiviä kun näitä teen ainakin Lotan kanssa.  Venlalla taitaa olle kiire heti kepparileirin järjestämiseen kun muutamat suitsetkin on vielä tehtävä.