kotona


20180718_104652Hellepäivä ja pienoinen tuuli joten maalaustyölle sopiva hetki.  Ja voihan aina välillä pulahtaa järveen,

Laiturimme on aika kirjava edellisvuosien öljyämisistä johtuen puuöljyn loppumisesta keskenkaiken ja toinen jatkopurkki on ollutkin jotain muuta..  Pikkasen on harmittanut tämä kauneusvirhe ja jotain piti tehdä.  Jotenkin tässä kohtia tuli oivallus että tähän sopii räsymatto, jollaista olen jo vuosia kaivannut maalaamalla.  Teen jatkuvasti matonkudetta ja mattoa on syntynyt vuosia  kangaspuissa, virkaten, ryijynukkaamalla ja huovuttaen.  Viimeisimmän maton tein hula- hularenkaaseen.  Mutta maalaamalla puualustalle tämä on ensimmäinen kokeilu.

20180718_122129

Lähtökohta maalaamisen  oli parin vuoden takainen seinämaalinjämä, joka oli valkoiseen sekoitettu hento keltainen.  Akryylimaaleja minulla on aina (kuvien maalaamiseen) ja ne ovat vesiliukoisia joten hyvin sekoitettavissa lateksimaaleihin = samaa materiaalia.

Suunnitelma oli yksinkertainen toistuvat raitakuviot:

  1. Aloitin vaaleimmasta väristä ja teen 5:n värin toistona.  Näin saan sekoitettua värit helpoimmin ja maalattua yhdellä ja samalla pensselillä koko homman loppuun.  Tosin hain kapeammankin pensselin lautaraitojen välien siistimiseen.

20180718_115430

2. En tykkää mitoista enkä viivottimista joten tässä riitti silmä miittamaan leveyden/suoruuden ja auttoihin myös lautojen alla oleva rima ruuveineen.  Eihän räsymatot ole minulla koskaan millintarkkoja ja maalauspensseli oli iso.  Seuraava väri oli keltainen, jonka jämistä pääsi helposti vihreään.

20180718_121705

20180718_121847

Tämähän alkoi näyttää jo kivalta.  Nyt piti jo tarkkaan miettiä mikä olisi seuraava väri.  Olin etukäteen ajatellut että perusväreistä se muodostuisi ja niitä vähän murtaen ettei ihan kirkuisi pitkälle rinteeseen.

20180718_121717

Tuolta kun juoksee nurmikkoportaita pitkin mattolaiturille onkin jo tärkeää että väri on kohillaan.

IMG_20180718_195944_268

Punainen oli kuitenkin väreistä tärkein kun talommekin ovat punaisia.  Sininen oli suunnitelmissani  myös yksi väreistä mutta ei sovi tähän ja enhän minä pidä edes sinisestä.  Sitä on järvessä ja taivaassa jo tarpeeksi.  Kun punainen tuli neljäntenä värinä oli tarkoitus ensin saada jotain ruskeaa mutta silmä sanoi toisin.  Harmaa oli sitten päätelmä tähän kohtaa.

20180718_151620

Tämähän alkoi tuntua jo teoksen maalausprosessilta tuumailuineen.  Tosin paljon tarkempi pitää maalausjäljestä olla kuin taulujani tuunaillessa  ja lopputulokseen olen kyllä tyytyväinen.  Viimeinen kuva on otettu keskiyöllä klo 1.15.

Näillä helteillä ovat auringonlaskut/nousut olleet todella upeat !  Tässä sekoittuvat laskut ja nousut toisiinsa.

20180720_075935

Mainokset

Nyt on ollut lasipurkeille tarvetta !

Varasto pursuaa tyhjiä lasipurkkeja kun hillot ja säilykkeet on kevääseen mennessä syöty.  Syksyllä sitten uusi säilöntäkausi.  Joulun alla niitä on kuitenkin hyvä olla jemmassa, varsinkin kauniit tuikun mentävät ja kohtuu leveäsuiset palavalle lämpökynttilälle.  Tarvitaan vähän rautalankaa, mielellään kahta paksuutta.  Pihtien avulla väännät purkin kauluksen ympärille vanteen pidikkeineen.  Kuvat puhukoot puolestaan.  Jos ei ole pahemmin pakkasta niin näitä voisi sijoitella ulos ja kesällä toimivat kivasti puiden oksilla juhlissa.

20171220_065201

Kukkaparat tällaisella pimeällä vuodenajalla !

Jotta elävää vihreätä löytyy niin lisäilen sitä purkkeihin leikkokukkana juurtumaan.  Tässä tapauksessa minulla on muutama lasinen koeputki (ohuella rautalangalla sidottuna) roikkumassa keittiössä ja niissä vaihdellen kukkieni rönsyjä.  Jouluna niihin voisi laittaa pientä tulppaania…

20171220_064155

Koko syksyn on rönsyliljan ”oksa” viihtynyt vedessä.  Käyhän se näinkin.

Vielä pari netistä kaappaamaani kivaa ideaa hyasinteille.

Jos joku kavereistani ei tiedä niin olen Kässämartta oman kylämme Riistaveden martoissa.

Yhdistyksillä on yleensä jokin projekti menossa ja Marttaliitolla niitä on aina useita.  Kässämarttana tartuin tähän uuteen virkkaus/neulonta projektiin, j0ssa teemme talkoilla vauvanpeittoja Helsinkiin Uuteen Lastensairaalaan.  Peitot lähetämme vuoden lopulla valmistuvaan sairaalaan ja  ensimmäiset pikkupotilaat saavat  mukaansa pehmoisen peiton kotiin vietäväksi.

Peitoista oli ohjetta Martta-lehdessämme ( nro 6/2016 ) ja artikkelista kuvaa yläpuolella.

Minä motivoiduin virkkaamiseen omista perusvalkoisista, sinisistä ja punaisista villa- sekä puuvillalangoista, joita en juuri käytä – siis vitivalkoista enkä juuri sinisiäkään  suosi omissa töissäni.  Niitä olin aikoinaan ” joutunut” ostamaan ja jääneet ylimääräisinä nurkkiin makaamaan.  Mutta pikkupeittoihin ne sopivat mainiosti ja eikun virkkaamaan isoäidinruutua, muunneltuja ruutuja.  No, oikeastaan taidan käyttää noita värejä pirtanauhoissa.

Pari muutakin pikkupeittoa on valmiina neulottuna, neulojana Lea.  Ja useita on tekeillä.

Martat tekevät tietty sukkia  ja näitä syntyy aatellen tulevaa Joulumyyjäistä sekä lahjoitukseksi syöpäosaston potilaille…ym.. mitä nyt keksitäänkään.

20170324_102424_resized

Tällaiset sukat kelpaisivat minullekkin.

ryijysuunnittelua

Tässä kuvassa ollaan aloittelemassa Sylvin ryijyn suunnittelua.  Vieraileva kissa, olikohan Helmi nimeltään, on seurana ja löytänyt kivan tiirailupaikan.

Kässäkerhossamme teemme muutakin eli ihkaomia töitä ja oppia olen antanut mm. ryijyn suunnitteluun ja nukan neulaamista ovat muutamat tekijät jo aloittaneetkin.Tässä työssä on tarkoitus hyödyntää mahdollisimman paljon oman varaston lankoja – kierrätystä parhaimmillaan tämäkin.

20161204_182117 

Siinä se on, Muumipiparitalo valmiina.  Minun tyttöjeni : Liisan, Venlan ja Lotan tekemänä.

Muotteja on paljon ja tässä osa tarvittavista.

20161205_091158_resized

Monenlaista on paistettavaa ja talon osia Liisa paistaa ylimääräisenäkin.  On tämä sen verran riskaapelia ja aikas stressaavaakin.   Moni tekovaihe jäi siksi kuvaamattakin.

20161203_084832

Talon kasaamisvaihe erityisesti vaatii stressinsietokykyä ja pikkutytöt siitä  kaukana.

Mutta lopussa kiitos seisoo.

20161204_181047

Koristeluvaihe onkin sitten hauskin vaihe ja erittäin palkitsevaa.

20161204_181137

Lotta taitaa tuumata suunnittelua tai sitten vain ” Muumikakun” karkkiherkkuja.

20161204_181410_resized

20161204_182008

pictures24 pictures25

Lopussa kiitos seisoo ja onhan tätä harjoiteltu jo muutama kerta edellisinä Jouluina.

Joulun jälkeinen aika on sitten tyttöjen  talon syönnin aikaa.

20161204_182117

 

Blogipäivitys pihastani syyskuun eka päivä 2016 on hyvä laittaa tänne nettiin jotta muistan seuraavana vuonna miltä näyttää.  Laitetaanko pihaa ja kasveja uusiksi ehkä ?

Syötävää satoa on tullut pikkaraisesta kasvihuoneestani sopivasti kahdelle mutta kasvimaa tuotti monen kasvatettavan osalta huonosti enkä ymmärrä mitä vikaa mullassa.  Oliko siementen istutusajankohta tai -lämpötila väärä ?

Samettikukista (samettiruususta ja pikkusamettikukasta) olen oppinut tykkäämään.  Edellisvuoden siemenistä kasvaa takuuvarmasti uutta ihanaa keltaista,  joka loppukesän kaunistaa pihaa ja pikkusamettikukasta saa syötävääkin salatteihin. Omasta pihasta  löytyy muutoinkin aina mausteita ruokiin. Nyt on siementen keruuaika ensi kesälle !!  Samettikukan lisäksi siemeniä: hullukurkkua, ruusupapua. kehäkukkaa, karassia.  Krassi sai olla nyt melkein rauhassa toukilta.

Molemmat pajukasvustoni ovat kasvaneet hyvin.  Alkukesällä kastelin niitä ahkerasti ja loppukesä on sadellut tullut taivaalta jo liikaakin.  Nyt vain pitää jatkossa vahtia ettei jänikset niitä tuhoa ensi talvena.  Pieni jänö tuossa näkyy jo nyt vilistävän useasti pihan poikki niinkuin asustaisi tässä.  Pitääkö siis suojata verkoilla ?  Isompi pajumaja on kyllä liian laaja suojaukseen tai emme viitsi siihen uhrata verkkoa kymmentä metriä ?

Kevättalvella laitoin maissinjyviä ruukkuihin ja niistä tulee helposti näyttävää vihreää.  Tykkään ennenkaikkea erivärisistä vihreistä ja kukinta ylipäänsä ei olekkaan pääasia.  Maahumalalla saa erinomaista katevihreää.  Sen liikakasvua sitten rajoitan loppukesästä mutta sitä on helppoa aina ohimennessä ”repiä” niinkuin teen liiallisille rikkaruohoillekin.

 Alkukesän kukkivat  kesäkukista eniten orvokit, jotka nyt tuleentuneet ja heittelevät ensikesäksi siemenensä nurmikon laidoille !

Pikkupetunia eli miljoonakello kukki ja kukkii edelleen loistokkaasti riippuruukussa.  Sille kun muistaa laittaa ahkerasti lannoitevettä mutta ei ole kuitenkaan säikähtänyt pientä unohdusta.  Siitä olen nyppinyt kuihtuvat ohimennessäni silloin tällöin  mutta sekään ei ole välttämätön.  Lobeliani on ison osan päivää varjossa ja sateelta suojassa.  Siitä ei näytäkkään olevan kuvaa täällä mutta tämän kukan ostan ensi keväänäkin valmiiksi kukkivana.

Riippumansikka ruukussa etupihalla sekä pieni mansikkamaani tuottivat hyvin satoa.  Mansikoille laitoin  räkättirastassuojaksi cd-levyjä sekä aikoinaan tekemiäni kangasviirejä ja hyvin toimi.

Kompostit (Biolanin sekä kalakomposti ) ovat toimineet hyvin kun opin uuden, kerralla latausmenetelmän. Siinä kompostin lämpötila nousee parissa päivässä 60-70 asteeseen vähäksi aikaa ja vajuuminen eli käyminen alkaa nopeasti  Ja tämän toimenpiteen ehtii tehdä muutaman kerran kesässä.

Kesäkurpitsat toivat satoa sopivasti ja isot kurpitsat kasvoivat loistokkaasti rannassa.  Olin laittanut viime syksynä uuden kompostikohopenkin ja sain tyttäreltäni hänen kasvattamat taimet kesäkuussa.  7 kappaletta isoa tuli ja enemmän kuin itse tarvitsen.  Leikkasin jokaista kasvuston haaraa lyhyemmäksi kun meinasivat valloittaa koko alanurmikon rannassa.  Nyt sitten tekemään kurpitsakeittoa, -piirakkaa ja sosetta pakastimeen.

Tässä näitä tärkeimpiä muistettavia ensikesäksi..

Nyt oli aika laittaa poronsarveni käyttöön ja esille.

Kun kauniiden pihapäivien jälkeen tulee vettä monta päivää taivaalta kuin saavista, saivat luut sommittelukyytiä katoksen alla.

Tätä juttua olen miettinyt päässäni jo muutaman vuoden.  Olihan ”sarvipäät” näyttelyni jo kolmatta vuotta sitten ja sitäkin tein 2-3 vuotta.  Monenmoista aineistoakin olin kerännyt mutta loppujen lopuksi vain muutama sarvi tuili talomme sisääntulokatoksen seinälle.

Olen hankkinut aikoinaan (n.15 v sitten) pitkää pyykuitua nipun.  En edes muista miksi ja sitä nippua olen pyöritellyt mukani nämä vuodet.  Nyt sen käytön kekkasin kun huomasin että onhan tämä sitkeän vahvaa ja taipuu mukavasti ympyräksi – ei muuksi taitteluksi.  Pienen päähän sopivan renkaan punoin myös ja jätin säästöön.  Teen siitä aikanaan seppeleen.

Kaikki muut kuidut taivutin kahdeksi renkaaksi ja tiukasti sidontalangalla kiinni.  Minulla on ikivanhoista kangaspuista vielä jäljellä tukinsiirtotangot ja saatan niitäkin tarvita….

20160630_191447_resized

Lehmän sarvet + muut keramikkaluut saivat toisen paikan tällä kertaa.

20160630_191456_resized

20160630_193455_resized

20160630_211104_resized

Muutaman päivän tarvikkeet olivat levällään eri muodoissaan makustellen.  Kallonkin halusin mukaan kun sellainen minulla oli ”piilossa”.

20160705_085426_resized

Katoksen seinä on aika iso ja paljaan tylsä minun mielestäni.  Siksi halusin siihen jotain somistusta.  Alapuolella ovat polkupyörät kun ovat jatkuvasti esillä ja käytössä.  Siihen alas ei siis voinut panna mitään vihreää niinkuin muutoin olisin halunnut.

Kaksi naulaa ja niihin ripustettu Poronluukehäni !  Sain sen seinälle siten ihan ite kun kehä tuli tarpeeksi jäykäksi.

20160705_090353

Valmis !

20160705_090532

Tässä vielä vanhaa kuvaa Siilinjärven Artsin ”Sarvipäät” näyttelystä 2013.

Artsi 2013 022

20160326_150628_resized

Toivotan kaikille kavereilleni Hyvää Pääsiäistä  näiden kuvien kera:

20160324_124058_resized

20160324_124132_resized

Huovutetut kukat koristavat kasvejani  muutamassakin paikassa.  Rosmariini on saanut vanhat tikkumunani ruukkuun.  Vanhat sekä uudet virpomisoksat tuovat väriä. .Kiirastorstain pilvisenä ja sumuisena päivänä piristin oloani tekaisemalla pari iloisen väristä pirtanauhalointa ja yhden tein nauhaksi asti.  Kun nauhat tulevat mieleen, se on varma kevään merkki minulla jokavuotisesti.

20160325_151216_resized

Pictures13

20160325_151349_resized

20160326_145443_resized 20160327_082438_resized

Katselin Pääsiäisen alla monia ihania kakun ohjeita mutta…. kuka ne söisi kun minun on aina saatava sitä parasta herkkua – Pashaa.  Sitä haluan syödä jokaisena Päaasiäispäivänä.  Niinpä jätin turhien kakkujen tuunamisen muiden tehtäväksi.  Kun katselen sitä ohjeiden tarvikeluetteloa– huh !!

20160327_082506_resized

Herneenversot ovat minun herkkuani ja lammasta teen tänään ja pariksi päiväksi siitä riittää vaikka kasvissyöjä olenkin niin tietyt perinteet pidän edelleen.

Ruoka on melkein parasta Pääsiäisessä !

20160327_090317_resized

Vanhoja Pääsiäiskoristeita on niin paljon että…liikaa jo.

20160327_090608_resized

20160327_090752

Nyt I Pääsiäispäivän aamusta ilma on aika valoisa, pilvipoutaa ja aurinkokin pilkoittaa välillä pilvistä.

Lähdemme siis jäälle kokeilee suksilla menoa, saattaisi vaikka onnistua.

20160327_091109

Seuraava sivu »