eläimiä


FB_IMG_1519913181951

Kohtasimme paljon eläimiä niin kylillä, tienvarsilla kuin safarilla.

Vuohet, lehmät ja kanat olivat tavallinen näky ja erityisesti nyt kuivalla kaudella eläimet näyttivät todella laihoilta.

20180208_164021

Kanat juoksentelivat vapaana ja kyllä ihmettelin että miten niitä munia keräillään ja kenen omistuksessa mikin kana on ?  Jopa pääteiden varsilla niitä näki kun ajoimme paikasta toiseen.  Perinteisesti nämä kotieläimet ovat kasvaneet näin, laihoina, usein petoeläinten syömiksi tulleina jne.  Nyt ollaan jo oppimassa että kanojakin  tarhattaisiin ja ruokittaisiin joten kanan hinta olisi myydessä jopa moninkertainen.  Kanaahan meille tarjottiin retkilounailla (kylävierailuilla) joka kerta.

Viiden kylävierailupäivän jälkeen meidän retkikunnallamme alkoi vapaampi safari – osuus, joka sisälsi kyllä yhtä pitkiä päiviä paahteessa ja tienpölyssä kylpien.  Hotellit ( 2 kpl) olivat hienot, suorastaan upeat afrikkalaissisustuksineen, uima-altaineen ja sijaiten Niilin varrella. Niistä jotain kuvaa myöhemmin.  Matkasimme Ugandan Itä-rajan tuntumasta koko päivän Luoteisrajalle kohti Murchison Fallsin luonnonpuistoa.  Siinä matkalla meillä oli ensimmäinen kosketus Niiliin, maailman pisimpään jokeen.  Kävimme menomatkalla lyhyellä laivaristeilyllä tutustuen mm.  kalaviljelyyn ja näimme saarimajoja (kuva alapuolella).

FB_IMG_1519027800288

Luonnonpuistossa olikin sitten niitä villieläimiä ja kuvauksia teimme autoista, useimmiten liikkuvasta.  Luonnonpuistossa ajelut tapahtuivat kolmena päivänä ja tässä muutamia kuvia suuresta paljoudesta.  Useimpien eläimien nimiä en enää muistakkaan varmuudella oikein.

Puistoon saapuminen

Kuoppaisia tiepolkuja, pölyä ja katto auki kuvauksille !

Näimme elefantteja, kenkänokkalinnun, marabo-lintuja, apinoita, erilaisia kauriseläimiä, Ugandan cobi, vesiantiloppeja, kaffripuhveleita (todella isoja laumoja), pahkasikoja, abessiinian sarvinokkia, oribeja (pieni piikkisarvinen antilooppi), shakaalin, kirahveja, helmikanoja (musta), leijonia, vesisikoja, virtahepoja, sarvikuonoja, kiljukotkia ja haukkoja lentelemässä,   – kait muitakin mutta kun huonosti tunnen.

Vanha kirahvi on tumma ja yleensä laumasta yksin.

 

 

 

 

 

 

Virtahepoja näkyi Niilillä jatkuvasti ja sehän on ihmiselle maailman vaarallisin eläin vaikka onkin kasvisyöjä. Se tappaa joten Niilin rantaviivalle ei juuri kannata mennä.

Norsu yllätti parvekkeen alla.

20180213_081258

Tämä liitutaulu oli hotellin sisäänkäynnin vieressä ja siitä näkee mitä eläimiä on nyt lähistöllä. Virtahepot nousevat yöllä rantaan.

Aamulla vielä pimeällä klo 5.00 heräsimme kovaan räpyttelyyn ja ensin luulinkin että kattohyrrä meni jumiin ja räpytti ankarasti paikoillaan.  Sitten alkoi kova ryske, joka paljastui elefantin puun oksien syömiseksi.  Siinä se oli ihan parvekkeemme alla ja aikansa syötyään siirtyi uima-altaalle juontiyrityksiin.  Sen keskeytti hotellin vartijat ja hätyyttivät elefantin kauemmaksi.  Paljon näimme myös erikokoisia apinoita pihallamme.  Vaikka olimmekin loppumatkan ns. hyvissä hotelleissa, ei sielläkään ollut ilmastointia ( huom. päivälämpötilat hipoivat 40 astetta) ja minähän jätin tietysti parvekkeen oven raolleen jotta edes aamuyöstä tulisi kattoräpyttimeen jotain ilmavirtausta.  Leena kauhisteli aamulla että ovesta tulevat apinat huoneisiin.  Niin kokematon olin mutta ei apinoita huoneessamme vieraillut.  Moskiittoverkonkin käyttö öisin oli minulle hankalaa/tukalaa joten senkin käyttö jäi vähäiseksi varsinkin kun huomasimme että reikiä löytyi verkosta ja monet reitit hyttysille tulla sisään.  Yhtään hyttystä ei pistänyt minua mutta muutama matkalaisista valitti kyllä pistoista.  Olihan meidät kaikki ohjeistettu etukäteen malarialääkityksestä ja sen kuurin tunnollisesti otimme.  Mutta.. mutta ripulihan yllätti aika monen ja minullakin tuli lääkityksen ottoon loppumatkasta useamman päivän tauko.

Niilille teimme toisenkin laivaretken.

Niilin laivaretken varrella näimme jälleen elefantteja, virtahepoja, vesisikoja ja nyt krokotiilinkin rannalla.

Siellä krokotiili lymyilee.

Pienten lintujen (nimi unohtunut) pesiä joen rantakalliossa (reiät).

Laivamme rantautui ja aloitimme  vaeltaen koskea- putousta ylös.  Matka ei ollut järin pitkä mutta väliin aika jyrkkä, huonokulkuistakin ja helle hikoilutti.  Osa juomavedestä meni lierihatun allekin vilvoitteluksi.  Tykkäsin tästä kävelystä sillä olihan se tervetullutta vaihtelua pitkille autossa istumisille.

Niilin putouksen nousun vaellus päättyi ”väärälle” puolelle jokea ja sitten olikin paluu Niilin ylitys autolautalla.

dav

Termiittipesiä näki paljon ja monet aika isoja.

FB_IMG_1519913202422

dav

Kävimme Niilin varrella katsomassa virtahepoja ja muita eläinlaumoja, jotka vaelsivat aamusta juomapaikoilleen.  Tässä kuvassa on 2 isoa fanttia kärsät katkenneina.  Kyllä näytti pahalta ja kuskioppaamme kertoikin että nämä yksilöt ovat joutuneet salametsästäjien ansoihin jossain vaiheessa.

FB_IMG_1520250029319

kaffripuhveleita

bty

cobeja

dav

Nämä loikkivat jatkuvasti autojen editse.

dav

puhvelilaumoja

20180211_115323

20180211_100944

dav

Nyt oli kuiva kausi ja paljon näimme aluskasvillisuuden kaskeamista.  Maaliskuussa alkaa uusi sadekausi ja tuolloin kasvillisuus pääsee hyvään kasvuun kun valoa ja vettä riittää.

20180210_174023

dav

Ehdin jo ilmetellä täysin kukkien puuttumista ja kuivasta kaudestahan se johtune.  Muutamia kukkivia puita näimme ja sadekauden alettua kaikki ”räjähtää” kukintaan.

dav

FB_IMG_1519912914941

Paljon näimme pihoilla isoja olkikasoja ja niillä kattoja korjattavan.  Sadekausi alkaa kohta ja katot on saatava kuntoon.  Samoin pelloilla oli paljon muokkaajia ja huomioin että paljon myös miehet siinä hommassa.

.facebook_1514396434166

Leopardia etsittiin puustakin kun tuli tieto että näillä main se lymysi juuri äsken.

dav

Viimeinen päivä meni jotakuinkin autossa matkaten Ugandan läpi Entebbeen lentokentälle.  Mutta hieno retki oli matkanvarrella kun pääsimme sarvikuonopuistoon.

dav

Ensin oli pitkä esitys puiston meiningistä.  Taulussa oli hyvin esiteltynä heidän sarvikuonoväkensä ja iloisena kerrottiin että aamuyöstä oli syntynyt uusi pikkuinen. 

Me allekirjoitimme paperin, jossa vastaamme itse mahdollisista vahingoittumisista.  Meitä ohjeistettiin:  Jos eläin lähtee juoksemaan kohti, juokse itse vaikkapa suunnasta poiketen, mene puun/pensaikon taakse tai kiipeä puuhun.  Hah.. kiipeä puuhun kun ei paljoa kiivettävää puuta ollut eikä me kaikki ihan notkeitakaan.  Savanni oli erittäin tuhkanen (poltettu maa) joten vesipullo oli tarpeen ja ehdottomasti käyttäydymme rauhallisesti, hiljaa ja sovitussa porukassa pysyen.

20180213_115415

Jakauduimme kahteen ryhmään ja meillä oli kummallakin porukalla oma opas aseen kera.  Kun saavuimme alueelle missä sarvikuonot makoilivat kylkiä käännellen, oli siellä omat vartijat, jotka tiesivät tarkkaan eläinten sijainnin ja ennakoivat niiden käyttäytymisen.

20180218_075717

20180215_064306

Muutama karttalehti vielä muistikseni:

afrikan kartta

Uganda on Etelä Sudanin alapuolella.

Etelä- Sudanista tulee nyt paljon pakolaisia ( jo yli miljoona) ja Uganda on ottanut heidät kaikki vastaan ja uutisista on voinut lukea kuinka Ugandan hallitus on pitänyt heille rajan auki sekä antanut maatilkun viljelykseen jne..

dav

dav

dav

Mainokset

Keppareita esittelyssä !

Tuunaustekemiset jatkuvat ja hyvä niin sillä mikäs sen mukavampaa.

Olen tällä erää tehnyt näitä pari viikkoa.

Pikkutyttöni ovat innokkaita heppahoitajia ja ratsastus keppareilla on mainiota liikuntaakin.  Ensin niitä tehdään, varustetaan ja sitten hoidetaan sekä liikutellaan.  Talviloma Riistavedellä meni jotakuinkin Venlan, Iidan ja Lotan keppareiden tiimoilla.  Mutta nyt innostuin minäkin todenteolla näitä tuunaamaan enemminkin.  Josko jopa myyntiin asti.  Taidan suunnitella pienimuotoista näyttelyäkin hepoista.  Olenhan tehnyt muutaman maalauksenkin hevosista,  jota aihetta olen aikaisemmin eniten karttanut.  Mutta tämähän onkin kuin nuken tekoa ja sen kyllä osaan.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Koko touhu lähti  tälläkertaa näistä joutavista vanhoista töistä.  Ei niitä heitetä pois koska ovat tietysti mahtavaa materiaalia johonkin.  Nyt nämä villaiset kaulaliinat. sukat, kypärämyssyt sekä langat muokkasin kepparin rungoksi.  Villalangan neuloin yksinkertaiseksi sukaksi ja osan niistä täplitin   Kaulaliinasta sai osittain hepan päätä ja loput neuloin lisää.  Pesukonevanutustakin olen käyttänyt muutamiin.  Kiva  sukan ohje keppariksi löytyy Yhteishyvän sivuilta.

Muutenhan loppu onkin ”heppanuken” muokkausta:  turpa (suu), korvat, tukkaharja,  silmät, sieraimet, kuviointia …  Neulahuovutus on tässä myös paikallaan sillä heppa on villaa ja villakuoren alle olen myös asettanut osan villaa, osan tavallista polystervanua jotta ratsusta ei tule liian painavaa.

Lopuksi vielä kuvia:

20170416_12463120170416_112917_resized

Lotan kanssa olimme Pääsiäisen alla tyttöjen hevosta, Tuhkimoa hoitamassa ja ratsastamassa ja tietysti mukana yksi kepparikin.  Järvenpäässä ei lunta ja Tuusulanjärven jääkin jo lähtenyt mutta kotiin palatessani Riistavedellä on edelleen täysi talvi ja jäällä voisi vaikka auto ajaa.

20170416_124951

Hiihtolomaviikon viettona ovat olleet kuntoilun ohella pikkuompelukset.

Minä vain niin tykkään silputa kankaita ja katsoa mitä tulee tuloksena.  Kevät on selvästi jo tulollaan sillä pupujakin syntyy.

20170311_193621_resized

Tyttöpupu on saanut villaisen pitsimekon ylleen ja istuu maissiruohopellon reunalla.  Raotan tämän tekemistä mm: – mekko on aikoinaan tekemästäni jalkalampun varjostimesta, jossa oli huovuttamaani ohutta villakangasta ja metrin korkeana pieniä pitsivirkkauspaloja. Asiat uudistuvat ja lamppu tuli tiensä päähän ja materiaali muutaman vuoden kulutta tähän pupunukkeen.

Kuvaan nyt tässä muistiini näitä ”Olio-ötököitä”.  Nimet ovat olleet vaihdellen vaikka mitä ötökkää/oliota/otusta joten näillä minulle mieluisilla näyttää olevan monta nimeä  enkä osaa päättää mikä olisi oikea.  Onhan  siellä  kissaa, pupua, hiirtä,koiraa mörköä, joita mutrusuita syntyy mutta eivät mielestäni lainkaan vihaisina  heppuleina.

 

 

20170311_193922_resized

20170311_193723_resized

20170311_193825_resized

20170310_095110_resized

Oma vaatekomero on antoisa kangastilkkuvarasto.  Sitä vain huomaa että moni vaate on myös tullut tiensä päähän kun ovat hyllyllä käyttämättöminä.  Ja minähän en heitä mitään roskiin joten uusiokäyttöön sitten.

20170311_193511

Ja lopuksi viimevuotisista olioista kuvaa:

20160314_074701

Koko viikon näitä tuli tehdyksi hiihtoviikon kuntoilun lomassa.  Kun viikkoon ei ollut yhtäkään kokousta/opiskelutuntia, aurinkoisia päiviä monta, – hiihtoa ja lumikenkäilyä, kelkkailua ja huonompana sääpäivänä kuntosalia +++ oliompeluksia !

 

On heinäkuun kesäpäivä mummolassa, Riistavedella.

 Aamusta alkaa Keppariheppojen hoitovuoro.

20160720_073510_resized

Mummon uusi pajumaja on kasvanut mukavasti kepparien laitumeksi ja nyt vien Omenan (keltaisen hepan nimi) riimunarusta taluttaen rantaan juomaan vettä.  Riimunaru piti tietysti ensin tehdä ja niitä onkin nyt 2 kappaletta, yksi minulle eli Lotalle ja yksi mummolle käytettäväksi.

Mummo sanoo tähän että olihan urakka ravata ja talutella jokainen poni erikseen eestaa mäkeä.

20160720_081344_resized

Riimu pois ja Valko-poni veden äärelle.

Valko on muovinen ja t..oooosi vanha.  Se pitää erityisesti vedestä, ui mielellään ja on siitäkin kiva kun sen voi ottaa vaikka saunaan.

Valko pääsikin illansuussa saunaan ja kanssani uimaan.

20160720_081159_resized

Ja sitten ponit laitumelle.

Kuvan etualalla on Vanhus-poni, seuraavaksi nuorin Peili, joka syntyi tämän kesän kesäkuussa.  Seuraavaksi ruskea Toffo ja viimeisenä kuvassa Valko.  Kuvan ulkopuolella ja vielä Omena.

20160720_073432_resized

Alapuolella kuvaa laidun-pajumajasta.  Minä olen nyt kotona eli tässä punainen puutarhakeinu.

20160720_073539_resized

20160720_073500_resized

Laitumella on tietysti vesiämpäri ja vähän heinän lisänä viinimarjoja.  Liljoihin ponit eivät onneksi puutu ja kukista onkin etsittävä välillä liljakukot tuhottavaksi.

20160720_082011_resized

Minun tänä kesänä syntynyt Peili-poni, niin ihana !

20160720_081910_resized

20160720_081840_resized

20160720_080215_resized

2015-03-02 09.02.40_resized

Kepparit laitumelle

Ponit viedään laiduntamisen jälkeen omiin karsinoihinsa.  Tässä vieressä oleva mattoteline on oiva karsinatalli.

Sinne sitten uudet heinät ja juomavesi.

20160720_080920_resized

Tallissa tehdään monenlaista,  mm ponihoitaja voimistelee ja siivoaa.

20160720_080854_resized

20160720_080849_resized
20160720_081923_resized

20160720_083051_resized

Jossain vaiheessa on käytävä kotonaan.

20160720_083132_resized

Kepparit laitumelle

Oho !

Kolme ponia on joutunut sairaalaankin ja muutaman hetken lepo on tarpeen.

20160719_112718_resized

Tässä vielä viimeiseksi kuvaa vanhoista keppariponeista, joista osa asuu Järvenpäässä.  Mumma teki ne aikoinaan Venlan synttäreille.

hepat ja viirit 004

20160405_094541_resized

Kierrättäminen on niin just näitä päiviä.

Ompelu jatkuu ja vanhaoja villapaitapaloja riittää edelleen.  Olio-ötökät ovat vain niin hauskoja tehdä.

20160119_085952_resized

20160119_085346_resized

20160314_085419_resized

20160113_115116_resized

Työhuoneeni ja moni muukin tila on pyörityksessä ja Indi-kissani löytää näinä aikoina monta pesää itselleen.  Tosin hän tykkään olla nyt kevätsäässä ulkona päivät pitkät ja välillä käy uinumassa kangaskasoissani.

20160118_143144_resized

20160314_074701

Kesä on lopuillaan ja veden lämpenemisiä odottellaan edelleen.

Uitu on Kallavedellä, Melalahdessamme  vaikka vesi oli kesäkuussa n. 16, heinäkuussa n. 17-19 ja nyt 20 astetta.  Kun pikkutytöt etelästä ovat kylässä, uidaan muulloinkin kuin rantasaunasta.

2015-05-28 22.51.16_resized

Olen tehnyt ja kuvannut monia huovutuksiani kun sadepäiviä on tänä kesänä riittänyt.

Mutta tänne blogiin niiden siirtäminen on ontunut.  Kesää on siis vietetty muutenkin kuin koneen ääressä istuen.  Nyt 10.8. kun näyttävät hellepäivät ? alkavan, koululainenkin (Venla 9 v. ) saatettu junaan kotimatkalleen ekaa kertaa yksin, tuli mieleen kuvien laittaminen tännekin.

Ensin huovutuksesta:

Tein ihan pelkästään huopakoneneulalla pari lintua etukuistin pylvääseen.

Helppo juttu, senkuin tikuttaa .  Köynnöskukat (hullu kurkku ja ruusupapu) kukoistavat niinkuin tänä kesänä kaikki kukat.   Kukinnan alkaminen on myöhässä mutta kukkivatkin sitten piiiiitkään.  Kasvimaan juurekset ovat kylmästä selvästä kärsineet ja melko olematon sato tulee niistä.  Marjoja tulee paljon mutta nekin sadekesästä kärsineet maun puolesta.

Tässä  2 ”paratiisitikkaani”:

20150727_112502_resized

20150727_112508_resized

20150728_055845_resized

20150728_055855_resized

Olen kauan sitten saanut taideystäviltäni  veistoksen ”työmyyrä” ja se seisoo tulokuistillani muiden härpäkkeiden seassa.

Kodinonnen tukka kasvaa edelleen hyvin kisuruukussaan. Suihkupulloa kun vain muistaa käyttää päivittäin.

20150727_112635_resized

kodinonni 10.8.15

kodinonni 10.8.15

 

 

 

 

20150727_112643_resized

Olen tehnyt pari päivää perusjuttuja,

-kisuja,

 kissat 008

Pikkukisut valmistumassa ja nyt vielä viimeiset vanutukset bambumaton avulla.  Nämä ovat siinä vaiheessa että kaikki päivän tuotokset menevät samaan vanurullaukseen, vielä kolmeen kertaan ja eri suuntiin käännellen.

villatakki ja kissat 009

villatakki ja kissat 010

Työhuoneessa ovat myös ompelukset kesken, samoinkuin neulomakoneen ”vinguttaminen”.  Näitä pikkunukkeja olen laittanut jo pari kertaa kirjeessä kummilapseni pikkusiskolle Afrikkaan.

En malta olla laittamatta tähänkin linkkiä kummilapseuteen.  Minulla on Perussa Jyly ja Ugandassa Valantino ja olen heistä kovasti innoissani. siis linkki:

http://lahjoita.worldvision.fi/kummiksi/?gclid=CKXAl5eft7wCFYiQcgodMHkA6Q

villatakki ja kissat 012

Pikkukisut on nyt huuhdeltu ja valmiit linkoukseen.  Olen tehnyt n. 8 vuotta sitten löydön Toijalan kirpputorilta – vanhan Upo-lingon.  Tällaisen muistan jo lapsuudestani.  Se toimii kylläkin sähköllä mutta ei tarvitse mitään viemäriliitäntöjä.  Kun masina oli ruostepilkuissa, ilmeisesti varastoituna jo pitkiä aikoja kylmässä kellarissa, tuunasin sen kylkeen muutaman tarran ja vanhan kankaisen maalaukseni.

 villatakki ja kissat 013

Kisut valmiina !

Vien näitä Helsinkiin Vanhan Bockin taloon, Senaatintorin kupeeseen, OMA-kauppaan.

Saahan näitä kotoa työhuoneeltakin ja kirjepostiinkin mahtuu – hintaan 15,00 euroa.

Seuraava sivu »