Astan tekstiilikuvat

 Joulumyyjäiset ovat alkaneet tältä kaudelta ja niihin olen varustautunut mm. pienillä jouluisilla kapalotontuilla, tähdillä ja sydämillä.

Edellisessä sivujeni päivityksessä oli lankojen kierrätystä ja nyt vuorossa ovat kangas- ja neuletilkut.

Tilkkuja, huopapaloja, vanua ja hiukan kirjontalantaa – kaikkea löytyy ”jäminä” ja uudelleen kierrätettäväksi. Nämä kapalotontut ovat pituudeltaan n. 10-15 cm.

Tontut olen asetellut hiljan tekemään lattiatyynyyn, josta kerroin edellisessä postauksessani.

Tyyny onkin osoittautunut käyttökelpoiseksi kun Indi-kissani pitää sitä petinä  sekä pikku Lotta (4 vuotias tyttären tyttäreni) tykkää siitä mm. tramboliinina,

Käytöstä poistetut villaneuleet olen vanuttanut pesukoneessa ja ompelin niitä koneella muotoonsa.  Lopuksi niitä voi koristella mieltymystensä mukaisesti.  Minä tein nämä aika vaatimattomiksi.  Jotenkin yksinkertainen on kaunista ja halusin näiden hinnan eli myös työmäärän olevan edullisen .  Työtähän näissä väkrätessä on siihen nähden kun hinnaksi olin ainakin tänään Riistavedellä, omassa kylässäni, laittanut 1,50 e.

Lopuksi vielä kuvaa tonttulakeista, joita olen jo menneinä vuosina tehnyt trikoista ja villaisista jämäkankaista.  Nämä mallit ovat aika kivat päässä.

Lankavaraston pienentämisestä on kysymys.

Paljon se on pienentynytkin mutta edelleen löytyy eriä sekalaista lankakerää.  Ja nyt virkkasin useita  lankoja , ohuita ja paksuja ketjujusilmukalla.   Ketjuvirkkauskerät ovat mainiota maton ym. paksun kankaan materiaa kangaspuissa.

Loimi on mustaa kalalankaa ja pirran tiheys 30 eli 3 lankaa sentillä.  Sidonta oli yksinkertainen kuvikas jotta kude upposi mukavasti ja aika paljon sitä menikin metrille.   Lankaa siis kului ja hyvä se.

Tässä kuvia:

Lähikuvaa lattiatyynystä, jonka koko 90 x 100 cm.

Tämän sisuksiin upposi aikalailla muuta jämää eli vanhoja tyynyn (pesin ensin) sisuksia, vanha vanupeitto sekä paksua vaahtomuovilevyä.  Vaahtomuovia siksi että tyyny kestää vuosia myös istua ja muoto säilyisi.

Loimi oli kapea joten ompelin puolikkaat siksakpuskusaumalla ompelukoneella ja varmistin vielä käsinluottelulla.

Alimmaisena kuvassa on metrin pituinen matto, joka sijoittui vessanmatoksi.  Siinä se lämmittää mukavasti paljaita jalkoja.

Lopuksi lattiatyynylle asettelin osan kapalotontuistani.  Näissä ovat kangastilkkuvarastot saaneet kyytiä ja niistä seuraavassa kierrätys 2:ssa.

Sarjakuvatekniikka on  minusta  piirtämisen  kuninkuuslaji.

Mutta, mutta ..kun en osaa kertoa juttuja enkä varsinkaan ole vitsinkertoja.  Olen kuitenkin pikkuhiljaa huomioinut  että voihan sitä sarjakuvaa tehdä ihan oikeistakin tarinoista ja niitähän ne yleensä ovatkin.

Viikon 4 päivää meni hurahtaen näissä merkeissä ja oli tosi  kivaa.  

Opettajanamme Portaanpään opistolla Lapinlahdella oli Riikka Viinikanoja.  Hän sai meidän vanhan taiteiluporukkamme lämpenemään useilla, toistuvilla ja nopeilla piirrosjutuilla.  Ei auttanut kuin tehdä…ja sitten siihen lopulliseen työhön.  Ja työhän lähti sujumaan.

Minä tein sarjakuvan ”Mari M” , joka on kertomus kellotaulun muotoon  Marimekosta ja erityisesti sen luojasta, sielusta Armi Ratiasta.

Ensin luonnoksia ja suttupaperia kului.  Olen aika yksoikoinen tekemisissäni  enkä paljoa mieti vaihtoehtoja.  Työ tehdään loppuun ja tarvittaessa myöhemmin uusi jos niin tuntuu.

Mari M synnytti Marimekon  v. 1951 ja aloittaa klo 01.00 kohdalla.

Olen käyttänyt kuvituksessa tussikynää ja -pensseliä, käsinompelua piirroskuvieni kiinnittämiseen huopakankaalle,

marimekkokankaiden tilkkuja sekä servettipaperia.

Henkilöinä kuvaan kahta hahmoa: Mari M + myöhemmin Mari M haamuna ( vuoden 1976 jälkeen )  sekä kissa, joka edustaa Marimekon ekonomeja ja myöhemmin miesjohtajiakin.

lopullinen kuva:

Alla olevassa kuvassa Mari M sanoo noin mutta ei hän näin todellisuudessa tehnyt (enhän tiedä vaikka olisi sanonutkin ).  Lainasin tämän ihanan lausahduksen 4 vuotiaalta Thelmalta kun tämä sopi niin Arminkin suuhun.  Mari M oli ehdoton kuningatar suomalaisessa tekstiilibisneksessä.  Hän osasi markkinoinnin ja loi helposti suhteita ympäri maailmaa.

Huomaa Jokapoika-paita 1956, aika vanha jo mutta hengittää edelleen.

… jatkossa kellotaulu kulkee eteenpäin kuvin:

Jackie O ( silloinen presidenttiehdokkaan puoliso ) osti 8 Marimekkoa ja Yhdysvallat (koko maailma) oli valloitettu.  Ainakin tuli julkisuutta kun Voguessa ym. lehdissä oli kansikuvia Jackiesta mekossaan.

… edelleen Unikko suosittua, jo vuodesta 1964,

..tasaraitatrikoot,

Mari M haudataan,

..ja lapset myyvät Marimekon tupakkatehtaalle (Amer).  Oi joi – sanon minä mielipiteenäni ja kuvakin sen kertoo.

Seuraava iso vaihe onkin sitten Kirsti P:n aika ja hän saa jo puolessa vuodessa ihmeitä aikaa.

Alkaa jälleen Mari M:n henki Marimekossa ja Retrobuumi valloittaa.  Silloin otetaan uudestaan vanhat mallit tuotantoon !!

..ja Mari M:n haamu haudan takaa  on riemuissaan kuten talouskissakin.

Kirsti P myy firman ja alkaa Mika I:n aika,  Hmm..

Paljon tehdään ja ennenkaikkea yritetään tässä loputtomassa taantuma-ajassa.  Ja tulee Pommi !!

Vielä tuoreessa muistissamme ovat  nuo plagiointisyytökset – osa todettuja ja epäiltyjäkin revitellään.  Ja Mari M:n haamu itkee.

Alkaa Uusi aika, Tiina A-K valitaan toimitusjohtajaksi toukokuussa 2015.

Olen käyttänyt tietopohjaksi uutta kirjaa:

Marimekko, suuria kuvioita,

kirjoittajina Esa Koivuranta, Kati Pehkonen, Tuija Sorjanen, Annina Vainio

Huomautettakoon että kirja ei ole mitenkään Marimekon tilaama julkaisu ja siten tehty mahdollisimman monipuoliseksi sekä mielenkiintoisesti Marimekon historiaa kuvaten.  Suosittelen.