Uncategorized


Kepparini hujahtivat heinäkuuksi kirjastomme näyttelyvitriiniin.

Paikka on Riistaveden keskustassa.  Kuvat ovat harmillisesti suttuisia kun lasin läpi kuvasin mutta jotain kuitenkin selvinnee.  Tilakin on pieni kun lähtökohtana pidin runsautta ja tuli kuormattua autoon vaikka mitä. Keppareiden ympärille/taustalle laitoin vanhempia töitäni:   huovutettua unikkopeltoa, ryijy/huovutuskoivua,huopakiviä mattona ja kivinä, pieniä maalauksia hepoista… siis keppareiden runsauden sarvi tuli näyttelystäni tällä erää.

Keppareiden materiaali on tietysti vanhoista töistäni, joita olen uudistanut/silpunnut viimeiset vuodet.

20170703_193227

20170703_152347

20170703_143452_resized

Kepparini ovat matkanneet Järvenpään PuistoPluskadulla ja nyt palautuivat tähän näyttelyyn.

Seuraavan kerran hepat kirmaavat la 15.7. Riistaveden perinnepäivillä ja uusi näyttely rakentuu keppareiden ympärille syyskuuksi Pytingin Puodin Vintille.  Silloin pidämme avajaiset la 2.9. klo 12-16. ja samalla kaikille lapsille ja lapsenmielisille keppariesterata.  Näistä lisää myöhemmin elokuussa ja toivomme tietysti että kesää riittää syyskuussa kun tämä alku on ollut ”ei niin kesää”.

 

20160924_181146_resized

Mainokset

Linnuille kauniita koteja !

Koko talven olemme tuijotelleet mielenkiinnolla lintujen ruokintapaikoille.

Nyt aloitimme pönttöjen tuijottelun.  Mitä niiden ympärillä tapahtuu ?  Voi että on mielenkiintoista seurata varpusten,  erilaisten talitiaistan sekä peippojen uusien kotiensa tarkastelua sillä näitä pikkulintuja suihkii runsaasti pihallamme  sekä vahtivat pesävaltauksiaan.  Mustarastaitakin on useita mutta nehän eivät olekkaan kololintuja.

Minulla on viime kesäkuusta asti ollut yksi kaunis, punainen pönttö, joka on Kaarina Toivasen maalaama ja miehensä rakentama.  Viime kesänä siinä ei vielä ollut pesää mutta nyt ainakin kuukauden sitä on isolla joukolla tarkasteltu, pidetty talvipesää ja nyt on  meneillään tiivis vahtiminen monellakin pariskunnalla.  Vaikealta se on meistä näyttänyt kun tuli tällainen pitkä talven jatkuminenkin.  Ja näyttää että punaisesta pöntöstä tulee kohta ”tappelu”.

Oli siis tehtävä lisää linnjauille koteja.   Jo jonkin aikaa olen etsinyt peruspönttöjä  ja pari päivää sitten löysin niitä Hankkijalta.  Ihanaa,  ostin 4 kpl ja olisin ostanut ehken lisääkin mutta meidän pihan kaikki puut ovat kovin nuoria eli kapearunkoisia joten 5 pönttöä saan just mahtumaan.

20170420_085033_resized

Samantien maalasin pohjamaalit tavallisella vaalealla lateksilla, laitoin reiän alapuolelle huonekalutapin astinlaudaksi.  Niin ja muutaman puupalikkakarahkan koristeeksi ja siihen tungin vielä pikkasen villaa väliin.  Ei kait lintu niitä kaipaa mutta kivahan koristukset siinä on .   Toinen maalikerros eilen ja se onkin sitten värikäs.  Akryylimaaleilla jatkoin ja maalatessa on huomioitava ettei maalia mene lentoaukkoon (paperitötsillä suojausta ) eikä missään tapauksessa etulevyn sisäpuolelle jotta poikaset aikanaan pääsevät siitä kiipeämään pöntöstään ulos.  Pöntön etukansi on avattavissa syksyistä siivousta varten.

Katolle maalasin vielä linnunkuvaa vaikkeivat ne puussa näykkään meille ihmisille.  Tarkemman kuvan maalaaminen olikin hankalaa kun laudat olivat karkeasahattua.

Saas nähdä huolitaanko näistä koteja ?  Heti siinä aukolla on käynyt ihmettelijöitä kun tänä aamuna pöntöt puuhun laitoimme.

Ovat niin värikkäitä mutta minä tykkään ja kauniitahan ne ovat kun  puut ovat paljaat mutta  kesällä niistä näkee vain pieniä pilkahduksia.

Nyt vielä laitan uudet pöntöt rekisteriin: www. yle.fi/miljoonalinnunponttoa

Vielä kuvaa Kaarinan punaisesta pöntöstä, jossa linnut ovat jo ”taisteluasemissa”.

20170420_122434

Hiihtolomaviikon viettona ovat olleet kuntoilun ohella pikkuompelukset.

Minä vain niin tykkään silputa kankaita ja katsoa mitä tulee tuloksena.  Kevät on selvästi jo tulollaan sillä pupujakin syntyy.

20170311_193621_resized

Tyttöpupu on saanut villaisen pitsimekon ylleen ja istuu maissiruohopellon reunalla.  Raotan tämän tekemistä mm: – mekko on aikoinaan tekemästäni jalkalampun varjostimesta, jossa oli huovuttamaani ohutta villakangasta ja metrin korkeana pieniä pitsivirkkauspaloja. Asiat uudistuvat ja lamppu tuli tiensä päähän ja materiaali muutaman vuoden kulutta tähän pupunukkeen.

Kuvaan nyt tässä muistiini näitä ”Olio-ötököitä”.  Nimet ovat olleet vaihdellen vaikka mitä ötökkää/oliota/otusta joten näillä minulle mieluisilla näyttää olevan monta nimeä  enkä osaa päättää mikä olisi oikea.  Onhan  siellä  kissaa, pupua, hiirtä,koiraa mörköä, joita mutrusuita syntyy mutta eivät mielestäni lainkaan vihaisina  heppuleina.

 

 

20170311_193922_resized

20170311_193723_resized

20170311_193825_resized

20170310_095110_resized

Oma vaatekomero on antoisa kangastilkkuvarasto.  Sitä vain huomaa että moni vaate on myös tullut tiensä päähän kun ovat hyllyllä käyttämättöminä.  Ja minähän en heitä mitään roskiin joten uusiokäyttöön sitten.

20170311_193511

Ja lopuksi viimevuotisista olioista kuvaa:

20160314_074701

Koko viikon näitä tuli tehdyksi hiihtoviikon kuntoilun lomassa.  Kun viikkoon ei ollut yhtäkään kokousta/opiskelutuntia, aurinkoisia päiviä monta, – hiihtoa ja lumikenkäilyä, kelkkailua ja huonompana sääpäivänä kuntosalia +++ oliompeluksia !

Säärystimiä jalkoja lämmittämään !

Nämä ovat niin minun juttujani.  Ensin  neulon huovuttuvasta villalangasta putkilon, isosti ja löyhästi.  Jatkan pesukoneessa vanuttaen ja käsin muokaten jalkaan sopivaksi.  Ja eikun vapaasti kirjomaan niin pitkälle kuin jaksaa.  Tarkoittaa että kaunista pitää tulla ja useita vuosia jo koettu mahottoman käytännölliseksi vaatteeksi.

Lanka on houkutteleva materiaali himoneulojalle ja väriä pitää olla.

20161231_120630_resized

Olen neulonut ja käyttänyt näitä jo muutaman vuoden ja nythän muutkin ovat todenneet tämän asusteen muodikkaaksi hameiden sekä kapeiden pitkisten kanssa.  Pitkät kirjopolvisukatkin ovat kauniit mutta säärystimet ovat minun mielestäni käytännöllisemmät kun talvisaapas tai muu kenkä mahtuu aina jalkaan.

20170102_161656

kirjotut säärystimet

20170102_161455

Kuka haluaa myös tällaiset ihanuudet jalkaansa – ei alkaneen talven pakkaset pure niin äkäisesti pohkeita ja nilkkoja ?  Materiaali on täysvillaa tai alpakkaa, joka on vielä pehmeämpää sekä lämpöisempää kuin lampaanvilla.  Hintapapyynti on 35 euroa.

Valmiina säärystimiä on työhuoneellani ja Helsingissä OMA –  PUODISSA, joka on sama kauppa kuin OMA-KAUPPA, nimi vain vaihtui.

20141231_125254_resized

säärystimiä, jotka neulottu vuosia sitten

 

Poistettavat pahvit, rasiat  käyttöön !

Mitään en heittäisi pois ennenkuin olen puntaroinut tavaran/kappaleen jatkokäytön tarkkaan.  Ai kuinka tykkään tästä kuvantekotekniikasta !

Nämä  tekemäni kuvat olen maalannut ja piirtänyt erilaisille hylätyille pahveille.  Paljon on hylättyä kirjan/mappien kantta, pahvisia rasioita jne.  Varastoituna löytyy vuosien varrelta luonnoksia, maalauksia, grafiikanlehtiäni jne.  Ja eikun akryylivärit ja tussimusteet esille ja touhuun.  Käytin myös vanhoja lehtileikkeitä ja joitan uudempiakin kuvia maalauspohjiin.

Valmiit kuvat ovat kooltaan 15 – 40 cm.- aika pieniä.

Kaikki alkoi tällä kertaa 1980- luvulla ostamastani ruskeasta ikkunateippirullasta.  Siitä sai hyvän maalauspohjan liimaamalla sitä  pahvien päälle ja lopuksi pohjustus gessolla.

20160820_102648_resized.jpg

Tätä paperirullaa olin varjellut jo yli 30 vuotta odottaen parempaa käyttöä.  Hankin sen silloin nimenomaan vesiväritöiden kiinnittämiseen maalausalustalle mutta maalarinteippiähän sitä tuli pääasiassa käytettyä.  Oli muuten vaikea tuota rullaa aikoinaan löytää, siksi sitä säästelinkin.

pohjia valmistelussa

Blogipäivitys pihastani syyskuun eka päivä 2016 on hyvä laittaa tänne nettiin jotta muistan seuraavana vuonna miltä näyttää.  Laitetaanko pihaa ja kasveja uusiksi ehkä ?

Syötävää satoa on tullut pikkaraisesta kasvihuoneestani sopivasti kahdelle mutta kasvimaa tuotti monen kasvatettavan osalta huonosti enkä ymmärrä mitä vikaa mullassa.  Oliko siementen istutusajankohta tai -lämpötila väärä ?

Samettikukista (samettiruususta ja pikkusamettikukasta) olen oppinut tykkäämään.  Edellisvuoden siemenistä kasvaa takuuvarmasti uutta ihanaa keltaista,  joka loppukesän kaunistaa pihaa ja pikkusamettikukasta saa syötävääkin salatteihin. Omasta pihasta  löytyy muutoinkin aina mausteita ruokiin. Nyt on siementen keruuaika ensi kesälle !!  Samettikukan lisäksi siemeniä: hullukurkkua, ruusupapua. kehäkukkaa, karassia.  Krassi sai olla nyt melkein rauhassa toukilta.

Molemmat pajukasvustoni ovat kasvaneet hyvin.  Alkukesällä kastelin niitä ahkerasti ja loppukesä on sadellut tullut taivaalta jo liikaakin.  Nyt vain pitää jatkossa vahtia ettei jänikset niitä tuhoa ensi talvena.  Pieni jänö tuossa näkyy jo nyt vilistävän useasti pihan poikki niinkuin asustaisi tässä.  Pitääkö siis suojata verkoilla ?  Isompi pajumaja on kyllä liian laaja suojaukseen tai emme viitsi siihen uhrata verkkoa kymmentä metriä ?

Kevättalvella laitoin maissinjyviä ruukkuihin ja niistä tulee helposti näyttävää vihreää.  Tykkään ennenkaikkea erivärisistä vihreistä ja kukinta ylipäänsä ei olekkaan pääasia.  Maahumalalla saa erinomaista katevihreää.  Sen liikakasvua sitten rajoitan loppukesästä mutta sitä on helppoa aina ohimennessä ”repiä” niinkuin teen liiallisille rikkaruohoillekin.

 Alkukesän kukkivat  kesäkukista eniten orvokit, jotka nyt tuleentuneet ja heittelevät ensikesäksi siemenensä nurmikon laidoille !

Pikkupetunia eli miljoonakello kukki ja kukkii edelleen loistokkaasti riippuruukussa.  Sille kun muistaa laittaa ahkerasti lannoitevettä mutta ei ole kuitenkaan säikähtänyt pientä unohdusta.  Siitä olen nyppinyt kuihtuvat ohimennessäni silloin tällöin  mutta sekään ei ole välttämätön.  Lobeliani on ison osan päivää varjossa ja sateelta suojassa.  Siitä ei näytäkkään olevan kuvaa täällä mutta tämän kukan ostan ensi keväänäkin valmiiksi kukkivana.

Riippumansikka ruukussa etupihalla sekä pieni mansikkamaani tuottivat hyvin satoa.  Mansikoille laitoin  räkättirastassuojaksi cd-levyjä sekä aikoinaan tekemiäni kangasviirejä ja hyvin toimi.

Kompostit (Biolanin sekä kalakomposti ) ovat toimineet hyvin kun opin uuden, kerralla latausmenetelmän. Siinä kompostin lämpötila nousee parissa päivässä 60-70 asteeseen vähäksi aikaa ja vajuuminen eli käyminen alkaa nopeasti  Ja tämän toimenpiteen ehtii tehdä muutaman kerran kesässä.

Kesäkurpitsat toivat satoa sopivasti ja isot kurpitsat kasvoivat loistokkaasti rannassa.  Olin laittanut viime syksynä uuden kompostikohopenkin ja sain tyttäreltäni hänen kasvattamat taimet kesäkuussa.  7 kappaletta isoa tuli ja enemmän kuin itse tarvitsen.  Leikkasin jokaista kasvuston haaraa lyhyemmäksi kun meinasivat valloittaa koko alanurmikon rannassa.  Nyt sitten tekemään kurpitsakeittoa, -piirakkaa ja sosetta pakastimeen.

Tässä näitä tärkeimpiä muistettavia ensikesäksi..

Seuraava sivu »