Uncategorized


20171216_201341

Olemme vuoden pimeimmissä päivissä.  Minä tykkään tästä ja olenhan syntynytkin vuoden pimeimpänä päivänä ja usein myös väittänyt näkeväni hyvin pimeässä.  Pikkutyttöni taitavat sen  uskoakin.

Olen viettänyt  viidet yhdistysten pikkujoulut  tänä vuonna ja laitan nyt kuvia eilisistä juhlistamme, Siilinjärven Kuvataideyhdistyksen, joita   vietimme Jenni Linnoven luona Lassilan sukutilan tuvassa.  Tämä ihana tunnelmainen tila on 1700-luvulta ja kaikki siellä on niin kohillaan Joulunkin viettoon.  Jenni perheineen on saanut säilytettyä paljon vanhaa ja kestävää perinnekalustetta/ esineistöä suuressa talossaan.   Kurkkaa yläpuolisesta  linkistä  keramiikko Jennin kotisivuja.  Siellä on tietoa ja kuvia Jennin töistä sekä paikan historiasta.  Mutta nyt eilisiin kuvatunnelmiin:

 

20171216_170949

Tuvassa on katto korkealla ja katon sekä osittain seinänkin hirret  mustat.  Mustuneet ovat aikoinaan kun alunperin talossa uunia lämmittäessä/ruokaa laittaessa savut tulivat tupaan.  Nyt talossa on piippu.  Aikoinaan koko tilan rakennukset jouduttiin siirtämään Pöljän järven rannasta Savon junaradan rakentamisen  tieltä nykyisen 5 tien toiselle puolelle.  Niinkuin eilen illalla juhlissamme 7 vuotias tyttönen sanoi että ”sairaan iso homma ollut”.

Ihanat vanhat kalusteet ja alhaalla kuvassa kaksin istuttava keinutuoli.

20171216_171208

20171216_171301

.facebook_1513449256236.facebook_1513449110579.facebook_1513449042573.facebook_1513449077320

Viimeiset 4 kuvaa keramiikkastudiosta, jonka Jenni perusti kotitilalleen v. 2004 vanhaan navettaan.

Kiitos Jenni että pääsimme jälleen kerran kotiisi pikkujoulun viettoon !

.facebook_1513506112885

Mainokset

Marimekon ”Jokapoika” sai uuden elämän esiliinana.

Tämä paita kuten muutkin vaatekaapissani olevat  Jokapoika- paidat ovat tosi vanhoja ja siten vahvaa, paksua kangasta.  Tätä raitakangasta Marimekko aloitti tuottaa 1954 enkä oleva varma oliko laatu jo heti tätä, ei mene puhki millään.  Olen ostanut nämä paidat kirpputorilta 80- luvun lopulla ja pitänytkin niitä työpaitoina.  Jotenkin niukkaa mallia kun kokolappua katsoo.  Ja taatusti kierrätystä !

Näin netistä kuvan, jossa miesten paidasta oli ommeltu esiliina.  Sehän vaikutti kätevältä kun vaatekaapissa on melkein jokaisella omia sekä miesten paitoja käyttämättömänä.  Kirpputoriltakaan ne eivät mene kaupaksi, edes eurolla, mutta kangas on hyvää eikä raaskita kaatopaikalle niitä kuskata.

Siis ompelemaan essuja ja tämän musta/valkoraitaisen varaan itselleni ja muut lahjoitan/laitan Marttamyyntiin.

Leikkuutyötä ensin:  Hihat pois kainaloiden alta aloittaen leikkuuta raglan mallisena  kauluksen taakse … jätä pari senttiä niskaan kangasta jotta on ommellessa käännösvaraa.  Itse en tykkää noista tärkätyistä kauluksista joten jätän vain ”kanttikauluksen” jäljelle.  Vasemmasa kuvassa on hihan suu leikattu ja siitä tulee reilu tasku.  Myöhemmässä kuvassa se näkyy paremmin kuin tässä kankaassa.  Takakappaleesta leikataan ylimääräinen pois ja siitä sekä hihojen kappaleesta riittää essun helmaan laittaa tarvittaessa pituutta lisää niinkuin tässä tein.

Tämäkin kangas on vahvaa vanhaa laatua mutta hihojen suissa näkyy jo värikulumaa.

Oikeanpuoleisen paidan olen pilkkonut jo aikoinaan paidaksi itsellni.  Olin ottanut kaulusta sekä hihansuuta pois joten taskut ovat nyt ilman hihakanttia.  Tämäkin paita ihanaa tukevaa laatua.

Sain ystävältäni kassillisen miehensä pieneksi jääneitä paitoja ja mahtavasti niistä taidan ommella ainakin parikymmentä essua naisille sekä miehille.  Mukana oli kauniita laskoskoristeisia valkoisia juhlapaitoja joten juhlaesiliinoja tulee myös kehiin.

Huomaa että eri kankailla voi myös  leikitellä varsinkin kun paidan oma kangas loppuu.

Olen kyllä tehnyt aikaisemminkin miesten paidoista uutta mm. raglanhihaista kesäpaitaa itselleni sekä yöpaitaa…örkki-nukeiksi tilkut jne.

Hihat pois, takaa yläosa pois. hihat taskuiksi ja lopuksi käännöshuolittelut + vyö, VALMIS 

Joulukalenterini päivitykset jatkuvat – jo 15. päivä peräkkäin ja kohta saa miettiä tosissaan mitä tähän laittaa tulevat päivät.  Katsookohan näitä kukaan sillä kuvia aukeaa vain kun klikkaat linkkiäni ?

Päivät ovat niin pimeitä sisällä että pikku kepparit pääsivät kuvaukseen ulos.

20171215_104247

Pienen ratsastajan söpöläiset jonossa ja aloitan vasemmalta:

1) Vili, joka on vauhdikas menoltaan, takkutukka  ja luova luonteeltaan sillä näkeehän sen jo turkkinsä väristä.

2) Söpö, joka on unelmoija luonteeltaan ja ohjaksetkin näyttää nyt hukanneen.  Uskollinen ja rauhallinen pienelle ratsastajalle.

3) Lurppa, jo on saanut nimensä aina hymyilevästä turvastaan.  Perso on syömisessä ja helposti kaikenlaisiin puskiin pyrkivä – siis syömään.  Tarvitsee siten tiukempaa komentoa metsälenkeillä.

4) Keltsu on vauhdikas menoltaan kuten Vilikin ja kaveruksia parhaimmasta päästä.  Aina ovat seuraamassa että missä toinen on menossa.  Paras pitää siis samalla laitumella.

Keirrätystä tämä keppareiden tekeminen on minulla.  Vanhoja näyttelytöitäni pilkon hevosten nahoiksi. Vasemalla olevan ”Lintusein” nahka on isosta villakankaalle tehdystä  kirjontatyöstä, jota tein pari vuotta lintuaiheiseen näyttelyyni.  Enkä loppujen lopuksi sitä näytille asettanut.  Mutta monta kepparinahkaa siitä tuli.  Keskimmäisen ”Aniliinin” nahka on vanhasta kuvakudos -tekniikalla kangaspuissa tehdystä työstä.  Oikeanpuoleinen on ”Kala” ja tehty paksusta huovutuksesta, joka oli kala-aiheisessa näyttelyssäni vuosia sitten.

Nämä yksilöt säästän itselleni sillä tarkoitus on rakentaa alkukesästä näyttelyä Järvenpäähän.

 

Joku kuvaongelma tuli keskenkaiken kun keppareiden päälaki leikkaantui mutta olkoon.

20171031_055820

Minun Joulumyyjäiskiireeni ovat ohi tällä kertaa ja nyt pääsin jälleen ompeluhommiin.  Kepparit siis pitkästä aikaa vuorossa sillä muutamia on huvennut Joulupukin kontteihin ja niin hitaita ovat tehdä että hommiin siis jotta kevääksi tulee näytettävää näyttelyyn.

Olen tällä viikolla ehtinyt jo 3 kertaa hiihtämäänkin,  MAHTAVAA. ja pari päivää surauttelin kangaspaitoja esiliinoiksi.  Niistä sitten päivitystä huomiseen joulukalenteriin.

Tonttuaikaa vietämme, punalakit harmaatakit, nuoremmilla punanutut.

Olen tehnyt vuosittain joitain tonttuja ja onhan niitä kertynyt.  Erilaisissa joulutapahtumissa tontuilla saa tunnelmat kohilleen ja kotiani koristavat nyt nämä punalakit, joita kuvasin tänne joulukalenteriini.

20171213_071116

Rieputonttu, joka on tosi vanha. Tämä ei kuitenkaan minun tekemäni mutta suunnitelmissa on tehdä näitä ensi syksynä.

20171213_071226

Huovutetut pinet tontut, joita sijoittelen mm. asetelmiin.

20171214_080545

Vanhustonttu, minun vanha kotitonttuni. Ympärillä on vanhat ostotonttuni, muistaakseni tanskalaista alkuperää. Nämä tontut ovat työhuoneeni ylähyllyllä ja koko vuoden siellä kurkkivat muistuttaen joulutöistä.

Nämä hiippalakkitontut ovat tämän syksyn satoa.  Tonttunukkeja on siitä mukava tehdä että jälleen kerran saan penkoa tilkkuvakkojani sommitellen sopiviksi nukeiksi.

20151110_143450

Kapalotontut

20171214_080207

Keskimmäinen tonttu on nukentekijä Riitta Raitalan tekemä ja sen kaverit ovat omaa ompelemaa.

20171214_080859

Joulunaikaa toivotamme !

20161127_094222

Huopakukka, jolla sidon amarylliksen tukikeppiin, on minulla jo perinnekukka ja mielestäni kaunein joulukukka.  Se kukkii ja työntää uutta kukkavartta pitkälle tammikuuta.  Ostan ensimmäinen amaryllikseni heti sipulina kun niitä tulee kauppaan marraskuussa.

Punainen huovutettu kukkani varsineen vain kaunistaa sen kukintaa lisää.

 

Huovutettu kukanvarsi pitää kiinnitystä jo yksinkertaisella löyhällä solmulla.  Onhan se kaunis kattauksessa pöydälläkin.

20171210_063422

Jatkan kangastilkkuaskartelulla pehmokuusella.

Olen nähnyt netissä kuvia erilaisista kuusijutuista, joihin voi hyvin käyttää näitä kangastilkun jämiä.  Kaikki jämät ovat niin minun juttujani ja hyvä mieli tulee kun saan ne käytetyksi.  Minusta ihan järkevästi vaikka ehkä jonkun muun mielestä turhaa energian käyttöä.  Ompelu vain on niin mukavaa – ajoittain.

20171203_211455

Kankaat ovat vanhoista paidoista, mekoista, tyynynpäällisistä ja silputuksi tuli aikaisemmin tehtyjä kuvatekstiilejäkin.  Erilaisia nappejakin saa käytetyksi kuusen latvaan ja näissä olen sitonut napista paperinarun lenksuksi.

20171203_211335

…oksan karahkaan, kuuseen, paketin päälle…

Laitoimme kylämme (Riistavesi) Museopirttiin Joulupuodin.

Martat, minä mukaanlukien olemme ahkeroineet monenlaista jouluun sopivaa.  Museomme on pääsääntöisesti käytössä kesäisin ja jouluksi se laitetaan joulusomistukseen.   Se on jo valmiiksi kuin joulupirtti, nyt maakin lumesta valoisa.  Hämärä tupa, vanhat ihanat esineet, jouluvalot tuovat tunnelman kuin itsestään.

Viime viikon ajan kävivät koululaiset, päiväkotilaiset ja muutamat muutkin ryhmät joulutunnelmia ”nuuskimassa” ja kuuntelemassa oivaa esitystä Suomen lipun syntyhirstoriasta.

Tämän alkavan viikon ( 4. – 10.12. avoinna klo 10 -17 ) pidämme Museopirtissä Museopuotia.  Siis paljon joulutunnelmaa ja tietysti ostoksia marttojen  leipomuksineen.  Askartelemaan pääsee myös: pirtanauhaa, himmeliä, paperilaatikon taittelua… glögi tarjoilua kaikille ja tietysti arpajaiset, joissa paaaaljon voittoja

Tässä osaa arpajaisvoitoista, mm kutomiamme sukkia.

20171203_205845

Tervetuloa !

Seuraava sivu »