Kesä on parhaimmillaan ja Kuopion Satamatorilla menossa Taidetoritapahtuma.

Taidetori alkoi 15.7. jatkuen 31.7. ja avoinna joka päivä klo 12-20.

Ohjelma on mahottoman monipuolista lavalla sekä työpajoissa. Oli torin lelukirpparia ja lapset siellä myymässä omiaan.   Laivat lähtivät omille risteilyilleen torvet töristen ja tunnelma kaikinpuolin mukavan kesäinen.

Siellä vietin minäkin eilen kokonaisen päivän ja mukavaa oli.  Tapasin yllättävästi useammankin vanhan ystäväni, joihin en ole ollut yhteydessä ikuisuuksiin – mutta nyt Kuopiossa – me molemmat !!  Ihme juttu.  Kyllä Suomi on pieni.  Harmillisesti kuulumisten vaihto jäi olemattomiin sillä minä olin siellä hommissa: huovuttamassa työnäytöstä ja välillä huovututin yleisöäkin.

Olin Kukkuran mökissä, jossa Kukkuran taiteilijat vaihtuvat päivittäin.  Nyt oli minun päiväni ja yleisöä oli aika mukavasti kun sadekin lakkasi ja päivä paistoi.

Tilaa oli ruhtinaalisesti – kerrankin.  Sain mahdutettua mökkiin huovutuksia – isompia sekä pienempiä, huovutuspajaa ja ensimmäistä kertaa ”kierrätyslaukkuni”.

kierrätyslaukut

 Olen tehnyt tänä vuonna pikkuhiljaa laukkuja, kasseja varastostani (aika valtava) sekä kirpputoreilta löytyneistä kankaista.  Työhuoneeni alakerrassa on kierrätyskeskus ja se onkin antoisa paikka tällaiselle tuunaajalle.  Savoksi siellä lukkee yhdessä huoneessa: Ote nii paljoo kui kehtoot.  – siis ilmaiseksi !! Ja sieltähän saattaa tehdä mahottoman hyviä kuosi/nappi – löytöjä.  Niistä uudelleen ompelemalla kehittyy vaikka mitä ja laukkuhihnoiksi näissä malleissa voi vaihdella varastoistaan löytyvillä huiveilla, vöillä tai vaikkapa kravateilla.

Muutaman laukun olen tehnyt afrikkalaisista kankaista, joita sain tuliaisena kahdelta ystävältäni – aivan ihania ja inspiroivia.  Lisään tänne kuvaa jahka ensin kuvaan niitä.

huovutettua kalaa ja Picasson Jackline

unikkopeltoa huovutettuna ikkunaraameissa

Päivän aikana huovuttelin ja esittelin omaa tekniikkaani näissä töissäni.

Se onkin monelle ihmettelyn aihe mutta työtä tehdessään sitä oppii.

Pikkukisuja syntyi työnäytöksenä.

Alla olevissa kuvissa siskokset huovuttivat oman työnsä.  Harmillisesti ehdin ottaa vain muutaman kuvan kun piti keretä moneksi – tai sitten en vain muistanut kuvata.

 

 

huovutuksien rullausta

 Lopuksi tytöt rullaavat työnsä vanhalla bambuverholla, joka onkin oivallinen väline huovututtumisen nopeuttamiseksi ja tässä kaikki ýhtäaikaa.

Kuva vain jäi ottamatta kun niin ihailimme tuotoksia mutta sanottakoon että hienot tuli ja ehkä ne menevät kotona esim. vaihtolasikehyksiin ja seinälle taideteoksiksi.

Lopuksi kuvaa päivän loppuessa tai ainakin väen vähentyessä… Ihmeen leppoisia kesäiltoja tänä kesänä Suomessa !

satama hiljenee

mökkejä Taidetorilla

Mainokset

Siilifolkki-tapahtumamme jatkuu …

Kesän viettoa folkkiteltassa ja torilla – mikäs sen mukavampaa vaihtelua.

Kuvaaineistoa tulee yllinkyllin jos vain kamera on mukana.

Olen tehnyt välillä pirtanauhaa vähän niinkuin työnäytöksenä ja muutamalle halukkaalle on oppiakin tarttunut ”hihaan”.

pirtanauhaa yksinkertaisessa muodossaan

loimia pirtapuussa

nauhaa syntyy

 Tässä syntyy ihan ehtaa pirtanauhaa Pepiltä, joka kokeili tekniikkaa ekaa kertaa elämässään ja nyt on menossa toinen päivä ja toinen nauha.  Eikös olekki siistiä jälkeä  ja hirmun hauskaakin se oli kun kuviot tulevat itsestään ja nauhaa on nopeasti valmista.

Peppi, syksyllä menossa toiselle luokalleen.

Peppi ja tarkkaavainen katselija

 Tytöt vaaleanpunaisissaan tekemässä puna-valko-vihreää nauhaa toivomuksen mukaisesti !

Nuorena se on vitsa väännettävä tässäkin kansanperinteessä !

Festiffaalipomomme Petra bongasi nauhantekijän !

Teen aina pitkän loimen, josta on helppo pätkiä itselleen sopiva pituus.
Loimen laittohan se on suurin työ kankaan rakentamisessa ja pirtanauhassahan on kuvio loimivaltainen.  Tarkoitta sitä että kuvio muodostuu loimilankojen/värien vaihtelusta ja kudelanka on yksivärinen eikä näy kuin nauhan reinassa pienenä pisteenä.
Kesäisiä tekemisiä kaikille !
Käytän pirtanauhaa moneen ja erityisesti tällä kertaa tekemieni kierrätyslaukkujen kantohihnoina.  Niistä joskus toiste kuvaa…

Siilinjärvellä, kotikylässäni on menossa festifaali, SIILIFOLK !

Siellä olen minäkin Festifaaliteltassa omine  juttuineni ja vähän muutakin touhuamassa.  Työtähän sen pitäisi olla mutta hienosti tuossa touhussa tulee kesäpäiviä vietetyksi.

Siilifolk on kansantaiteen tapahtuma, taiteen, musiikin ja tanssin ympärillä, viikon kestävä.

Minun töitä festifaaliteltassa, Siilin torilla 5.7.

Pelimannit

 Pelimannimusiikki raikasi pitkin päivää teltassa ja monenlaista ohjelmaa oli torin ulkolavalla.

Pelimannit vuorottelivat sekä inspiroituivat !

Miina ja Manu

Miina ja Manu olivat vierailulla paikallisessa kirjakaupassa.  Lapset olivat tietysti aivan innoissaan kun nämä suosikkinsa näkivät ihkaelävänä.

Minä, mummaikäinenkin taisin pikkasen innostua ja kävin ostamassakin muutaman uuden kirjan.

Olen tehnyt huomion että omien lasteni pikkulapsiaikaan olivat monet ”tosi”-/arkielämäkirjat suosittuja – siis 70-luvulla.

Sitten ne jäivät taka-alalle ja nyt ne ovatkin jälleen tulossa.  Näitä meilläkin luetaan kun pikkuinen ( tyttären tytär ) niin haluaa.

Miina ja Manu lasten leikittäjinä

 Miina, Manu ja Festifaalipomo, Petra kera vauvansa, 5kk.  Tämä vauva taitaa oppia hanurinsoiton ennen puhetta!  Semmoiselta Petran meno tapahtumassamme on näyttänyt, aivan mainiota !

Petra+lapsensa Manun ja Miinan kanssa tanssin pyörteissä.

Miina, Manu ja lapset

lastenpäivän vieraita

siili vierailulla

Kuten kuvista jo arvaakin, oli tänään Lasten ja Perheiden päivä, ja tietysti on mukana yksi siilikin.

"Peikko-näytelmää"

 Peikko- näytelmää ja folkkia oli teltassa, torilla ja pitkin Siilinjärven päiväkoteja.  Kyllä näillä ”peikoilla” oli kiireinen päivä !

Ja ohjelma jatkui torilla iltamyöhäiseen.  Huomenna on vuorossa Nuorta voimaa – nuorten festifaalipäiväohjelmat !