Joulukalenterini päivitykset jatkuvat – jo 15. päivä peräkkäin ja kohta saa miettiä tosissaan mitä tähän laittaa tulevat päivät.  Katsookohan näitä kukaan sillä kuvia aukeaa vain kun klikkaat linkkiäni ?

Päivät ovat niin pimeitä sisällä että pikku kepparit pääsivät kuvaukseen ulos.

20171215_104247

Pienen ratsastajan söpöläiset jonossa ja aloitan vasemmalta:

1) Vili, joka on vauhdikas menoltaan, takkutukka  ja luova luonteeltaan sillä näkeehän sen jo turkkinsä väristä.

2) Söpö, joka on unelmoija luonteeltaan ja ohjaksetkin näyttää nyt hukanneen.  Uskollinen ja rauhallinen pienelle ratsastajalle.

3) Lurppa, jo on saanut nimensä aina hymyilevästä turvastaan.  Perso on syömisessä ja helposti kaikenlaisiin puskiin pyrkivä – siis syömään.  Tarvitsee siten tiukempaa komentoa metsälenkeillä.

4) Keltsu on vauhdikas menoltaan kuten Vilikin ja kaveruksia parhaimmasta päästä.  Aina ovat seuraamassa että missä toinen on menossa.  Paras pitää siis samalla laitumella.

Keirrätystä tämä keppareiden tekeminen on minulla.  Vanhoja näyttelytöitäni pilkon hevosten nahoiksi. Vasemalla olevan ”Lintusein” nahka on isosta villakankaalle tehdystä  kirjontatyöstä, jota tein pari vuotta lintuaiheiseen näyttelyyni.  Enkä loppujen lopuksi sitä näytille asettanut.  Mutta monta kepparinahkaa siitä tuli.  Keskimmäisen ”Aniliinin” nahka on vanhasta kuvakudos -tekniikalla kangaspuissa tehdystä työstä.  Oikeanpuoleinen on ”Kala” ja tehty paksusta huovutuksesta, joka oli kala-aiheisessa näyttelyssäni vuosia sitten.

Nämä yksilöt säästän itselleni sillä tarkoitus on rakentaa alkukesästä näyttelyä Järvenpäähän.

 

Joku kuvaongelma tuli keskenkaiken kun keppareiden päälaki leikkaantui mutta olkoon.

20171031_055820

Minun Joulumyyjäiskiireeni ovat ohi tällä kertaa ja nyt pääsin jälleen ompeluhommiin.  Kepparit siis pitkästä aikaa vuorossa sillä muutamia on huvennut Joulupukin kontteihin ja niin hitaita ovat tehdä että hommiin siis jotta kevääksi tulee näytettävää näyttelyyn.

Olen tällä viikolla ehtinyt jo 3 kertaa hiihtämäänkin,  MAHTAVAA. ja pari päivää surauttelin kangaspaitoja esiliinoiksi.  Niistä sitten päivitystä huomiseen joulukalenteriin.

Mainokset

20160801_143132

Venla vauhdissa heinäkuussa Riistaveden maisemassa Wandillaan.

Wandi – keppihevosen koko nimi on jotain niin hienoa etten sitä muista enkä edes sen muita tietoja kuin että ori ja aika nuori vielä.

Joka tapauksessa kepparin teimmme, Venla ja minä, kesäkuussa mummolassa ja nyt oli varusteiden tekoa sekä esteratsastusta viikko-ohjelmassa.

Mainio kirja varusteista on tässä:

20160820_184541_resized

Kirjassa on hyvät ohjeet mummeillekin, jotka eivät itse ratsasta vaikka tykkäävätkin hevosista.

Teimme tällä yhteisellä viikollamme Wandille suojat, pintelit, suitset, riimun, loimen, toppaloimen, kuolaimet, ötökkäsuojat ja muutaman riimunarun.

Erilaisia solkia piti olla ja paljon.  Niitä löytyi varastostani ja muutaman leikkelin vanhoista laukkuhihnoista ja avaimenperistä.  Ostoksillakin olin käynyt mutta voi sentään että yksi lukkokin maksoi monta euroa.  Halvemmaksi tuli sitten metsästää niitä kirpputoreilta ja omista varusteista.

20160820_184645_resized

 

20160802_143057_resized

Henkka- serkku oli viikon Venlan kaverina ja ruuvaili ”koukut” vanhoihin messutelineisiini.  Näitä seinäkkeitä oli kaksi ja pienellä vaivalla oli hepan varusteteline valmis.

Sitten varustekuviin:

20160801_143652_resized

20160802_143211_resized

20160801_105758_resized

20160802_120000_resized

20160801_130046

Pihaliikuntaa parhaimmillaan:  esteratsastusharjoituksia ja   estekilpailuja, joissa minä sain olla myös tuomarina.

Hesosista en  paljoa mitään ymmärrä mutta estekisat ovat tuttua touhua.  Olenhan ollut monasti niitä katsomassa EA-hommissa.

Monena päivänä Venla rakenteli erilaisia esteratoja ja tukka putkella oli molemmalla hyppääjällä.

20160802_191734_resized

Pictures16

Venlalla olikin todellinen yllätys odottamassa kotonaan Järvenpäässä: oikea hevonen, Tuhkimo.

Oma poni on ollut molempien pikkutyttöjen onnentäyttymys ja on se tainnut olla heidän äitinsäkin haave jo 30 vuotta.

Että on ihana !!!

20160807_183200

Tässä alakuvassa on sitten uusin ompelukseni eli Tuhkimolle kuivatusloimi.

Tuhkimo on tamma ja Venla valitsi sen väriksi pinkin – kuinkas muuten.  Wandin väri oli sininen.

Olin ostanut aikoinaan Joulun alla kylpytakkikankaaksi paksua vohvelikangasta, jonka toinen puoli on froteeta.  Tekemättä jäi silloin ja nyt sekin tuli käyttöön.  Kahdeksan vuotta oli kangas hyllyllä.

Pinkkiruusukangasta tekstiväriksi.

20160818_185808_resized

FB_IMG_1471807132383

Nyt on tämä mummikin hevosjuttujen fani.