Siniset kaverukset jäivät laitumelle ilta-auringossa ja yökin menee siellä mukavasti.  Nämä kepparit olen tehnyt aikoinaan tekemistäni villabuklee-kaulaliinoista.

Viereiset kepparikaunottaret kuoriutuivat 90-luvulla tekemästäni kuvakudoksesta.  Kuvakudos on kudottu kangaspuissa ohuesta villalangasta gobeliinitekniikalla.  Ja arvata saattaa kuinka monta tuntia kuvan kutomiseen on mennyt.  Nämä  2 tulevat siten näyttelyyn eikä ilmeisesti koskaan voi hinnoitella myyntiin.

Onhan keppareilla ovat nimetkin mutta olkoon omana tietonani toistaiseksi.

Nämä kaverukset majailevat Ruosteisen Kuun – putiikissa (myytävänä) Kellokosken ruukilla.

Etummainen ”pastilli”-keppari on huopakankaaseen kirjaillusta isosta ”lintu-kuvasta”.  Näyttelytyöksi sekin aikoinaan tehty mutta en kelpuuttanutkaan sitä ja tämä kangas jäi lojumaan komeron perukoille.  Nyt sain kirjotusta kuvasta 4 kappaletta kaunista satukepparia.

Kaikki kepparit olen tehnyt oman varastoni vanhoista näyttelytöistä, vanutetuista neuleista, villasukista, villakankaista, huovutuksista…. vain mielikuvitus on rajana – siis jokainen keppari oma persoonansa.  Sisus on vanua ja villaa ja kun päällinen on aina villaa, huovutan pintaan lisäkuviot.

”Punapää”: n olen ommellut huovutuksesta, jonka tein 10 vuotta sitten Picasso-näyttelyyni.  Aiheena oli ”*Guarnica”, jossa Pabo P. kuvasi kylän tuhoa Espanjan sisällissodassa. Taiteilijan maalaus oli iso (niin oli oma huovutuksenikin n. 200 x 160 cm ) ja yksi hänen tunnetuimmista töistään.  Siinä keskeisenä oli haavoittunut hevonen.

20170514_080243

Enter a caption

Pidimme lasten kanssa KEPPARI-TAPAHTUMAN  10.6. Pytingin Puodilla, Järvenpäässä  ja siitä nämä kuvat.

Hepat olivat oikeassa käytössä ja kauniissa maisemassa, kauniina kesäpäivänä saimme onnistuneet  estekisat pidetyksi.  Runsas osanotto ja hurja innostus tähän harrastukseen on niin totta.  Minulla ja tytöilläni oli niin kiireinen päivä että kuvat jäivät ottamatta itse estehyppelyistä.  Venlan isä oli tehnyt oikeat hevosesteet !!

Seuraavan kerran vien keppareita esittelyyn Järvenpään Blues-kadulle kesäkuun viimeisinä päivinä ja kerään voimia uuteen estekisatapahtuman järjestelyihin syyskuun alkuun.  Näyttelykin on keppareista heinäkuussa Riistaveden kirjastolla joten keppareiden teko jatkuu edelleen.

Linkki edelliseen kepparijuttuuni.

Keppareita esittelyssä !

Tuunaustekemiset jatkuvat ja hyvä niin sillä mikäs sen mukavampaa.

Olen tällä erää tehnyt näitä pari viikkoa.

Pikkutyttöni ovat innokkaita heppahoitajia ja ratsastus keppareilla on mainiota liikuntaakin.  Ensin niitä tehdään, varustetaan ja sitten hoidetaan sekä liikutellaan.  Talviloma Riistavedellä meni jotakuinkin Venlan, Iidan ja Lotan keppareiden tiimoilla.  Mutta nyt innostuin minäkin todenteolla näitä tuunaamaan enemminkin.  Josko jopa myyntiin asti.  Taidan suunnitella pienimuotoista näyttelyäkin hepoista.  Olenhan tehnyt muutaman maalauksenkin hevosista,  jota aihetta olen aikaisemmin eniten karttanut.  Mutta tämähän onkin kuin nuken tekoa ja sen kyllä osaan.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Koko touhu lähti  tälläkertaa näistä joutavista vanhoista töistä.  Ei niitä heitetä pois koska ovat tietysti mahtavaa materiaalia johonkin.  Nyt nämä villaiset kaulaliinat. sukat, kypärämyssyt sekä langat muokkasin kepparin rungoksi.  Villalangan neuloin yksinkertaiseksi sukaksi ja osan niistä täplitin   Kaulaliinasta sai osittain hepan päätä ja loput neuloin lisää.  Pesukonevanutustakin olen käyttänyt muutamiin.  Kiva  sukan ohje keppariksi löytyy Yhteishyvän sivuilta.

Muutenhan loppu onkin ”heppanuken” muokkausta:  turpa (suu), korvat, tukkaharja,  silmät, sieraimet, kuviointia …  Neulahuovutus on tässä myös paikallaan sillä heppa on villaa ja villakuoren alle olen myös asettanut osan villaa, osan tavallista polystervanua jotta ratsusta ei tule liian painavaa.

Lopuksi vielä kuvia:

20170416_12463120170416_112917_resized

Lotan kanssa olimme Pääsiäisen alla tyttöjen hevosta, Tuhkimoa hoitamassa ja ratsastamassa ja tietysti mukana yksi kepparikin.  Järvenpäässä ei lunta ja Tuusulanjärven jääkin jo lähtenyt mutta kotiin palatessani Riistavedellä on edelleen täysi talvi ja jäällä voisi vaikka auto ajaa.

20170416_124951

Hiihtolomaviikon viettona ovat olleet kuntoilun ohella pikkuompelukset.

Minä vain niin tykkään silputa kankaita ja katsoa mitä tulee tuloksena.  Kevät on selvästi jo tulollaan sillä pupujakin syntyy.

20170311_193621_resized

Tyttöpupu on saanut villaisen pitsimekon ylleen ja istuu maissiruohopellon reunalla.  Raotan tämän tekemistä mm: – mekko on aikoinaan tekemästäni jalkalampun varjostimesta, jossa oli huovuttamaani ohutta villakangasta ja metrin korkeana pieniä pitsivirkkauspaloja. Asiat uudistuvat ja lamppu tuli tiensä päähän ja materiaali muutaman vuoden kulutta tähän pupunukkeen.

Kuvaan nyt tässä muistiini näitä ”Olio-ötököitä”.  Nimet ovat olleet vaihdellen vaikka mitä ötökkää/oliota/otusta joten näillä minulle mieluisilla näyttää olevan monta nimeä  enkä osaa päättää mikä olisi oikea.  Onhan  siellä  kissaa, pupua, hiirtä,koiraa mörköä, joita mutrusuita syntyy mutta eivät mielestäni lainkaan vihaisina  heppuleina.

 

 

20170311_193922_resized

20170311_193723_resized

20170311_193825_resized

20170310_095110_resized

Oma vaatekomero on antoisa kangastilkkuvarasto.  Sitä vain huomaa että moni vaate on myös tullut tiensä päähän kun ovat hyllyllä käyttämättöminä.  Ja minähän en heitä mitään roskiin joten uusiokäyttöön sitten.

20170311_193511

Ja lopuksi viimevuotisista olioista kuvaa:

20160314_074701

Koko viikon näitä tuli tehdyksi hiihtoviikon kuntoilun lomassa.  Kun viikkoon ei ollut yhtäkään kokousta/opiskelutuntia, aurinkoisia päiviä monta, – hiihtoa ja lumikenkäilyä, kelkkailua ja huonompana sääpäivänä kuntosalia +++ oliompeluksia !

Nyt oli aika laittaa poronsarveni käyttöön ja esille.

Kun kauniiden pihapäivien jälkeen tulee vettä monta päivää taivaalta kuin saavista, saivat luut sommittelukyytiä katoksen alla.

Tätä juttua olen miettinyt päässäni jo muutaman vuoden.  Olihan ”sarvipäät” näyttelyni jo kolmatta vuotta sitten ja sitäkin tein 2-3 vuotta.  Monenmoista aineistoakin olin kerännyt mutta loppujen lopuksi vain muutama sarvi tuili talomme sisääntulokatoksen seinälle.

Olen hankkinut aikoinaan (n.15 v sitten) pitkää pyykuitua nipun.  En edes muista miksi ja sitä nippua olen pyöritellyt mukani nämä vuodet.  Nyt sen käytön kekkasin kun huomasin että onhan tämä sitkeän vahvaa ja taipuu mukavasti ympyräksi – ei muuksi taitteluksi.  Pienen päähän sopivan renkaan punoin myös ja jätin säästöön.  Teen siitä aikanaan seppeleen.

Kaikki muut kuidut taivutin kahdeksi renkaaksi ja tiukasti sidontalangalla kiinni.  Minulla on ikivanhoista kangaspuista vielä jäljellä tukinsiirtotangot ja saatan niitäkin tarvita….

20160630_191447_resized

Lehmän sarvet + muut keramikkaluut saivat toisen paikan tällä kertaa.

20160630_191456_resized

20160630_193455_resized

20160630_211104_resized

Muutaman päivän tarvikkeet olivat levällään eri muodoissaan makustellen.  Kallonkin halusin mukaan kun sellainen minulla oli ”piilossa”.

20160705_085426_resized

Katoksen seinä on aika iso ja paljaan tylsä minun mielestäni.  Siksi halusin siihen jotain somistusta.  Alapuolella ovat polkupyörät kun ovat jatkuvasti esillä ja käytössä.  Siihen alas ei siis voinut panna mitään vihreää niinkuin muutoin olisin halunnut.

Kaksi naulaa ja niihin ripustettu Poronluukehäni !  Sain sen seinälle siten ihan ite kun kehä tuli tarpeeksi jäykäksi.

20160705_090353

Valmis !

20160705_090532

Tässä vielä vanhaa kuvaa Siilinjärven Artsin ”Sarvipäät” näyttelystä 2013.

Artsi 2013 022

20160405_094541_resized

Kierrättäminen on niin just näitä päiviä.

Ompelu jatkuu ja vanhaoja villapaitapaloja riittää edelleen.  Olio-ötökät ovat vain niin hauskoja tehdä.

20160119_085952_resized

20160119_085346_resized

20160314_085419_resized

20160113_115116_resized

Työhuoneeni ja moni muukin tila on pyörityksessä ja Indi-kissani löytää näinä aikoina monta pesää itselleen.  Tosin hän tykkään olla nyt kevätsäässä ulkona päivät pitkät ja välillä käy uinumassa kangaskasoissani.

20160118_143144_resized

20160314_074701

20160207_161819_resized

Vuoden alku on kankaiden ”pöllytyksen” aika.

Sain  Martoilta viestiä että keräämme Kuopion keskussairaalan pienille keskosille Nuppupeittoja.

Niitä syntyi minulta 9 kappaletta.

Koko on n. 40 x 50 cm ja olihan siinä ohjeita enemmänkin.  Tietysti peitto piti olla konepestävä joten minun virkatut pienet ja ihanan pastelliset villa/sekoituslangat eivät käyneet.  Niitä olisi ollut valmiina vaikka kuinka.  Mutta löytyi vanhaa varastoa: valmiita tilkkuja 10 x 10 cm ja kankaita, jotka kaikki oma värjäämiä sekä painamia.  Nyt niille olisi hyvä käyttö pikkupeitoiksi.

Taustakangastakin oli kaapissani.

20160205_132304_resized

 

Ja eikun ompelemaan !

Tilkkutyöt ovat kiehtoneet minua aina mutta olen tekemisissäni mieluiten jotian muuta kuin tarkka.  Siis omakuvioidut ova pääasiassa töissäni.

20160205_132319_resized

20160205_140519_resized 20160206_093650_resized

 

 

 

 

 

20160309_080223

Tässä osa kangaskaapeistani.

Näistä tulee muutama seuraava ”ompelus”-postaukseni.  Olen ommellut kasan pehmoötököitä, muutaman kesämekon ja tänään ajattelin tehdä vihreän mekon.  Alla muutama kangasehdotus sille.

Vietän nyt viikkoa 10 – hiihtolomaani ja ilma on räntänen.  Siis ulkoilua lumikenkäillen ja onhan sitä hiihtoakin kokeiltu mutta pitopohjasuksetkin takkuilevat tuollaisella lumella.  Koetan pysyä kuvanteosta erossa ja mikäs sen hauskempaa kuin ihailla kankaitani (kerätty 30 vuoden ajan).

20160309_080311_resized

Kevättä ilmassa kun vihreys on mielessä !

linkki kirjastoon”LINNUT” – näyttelyni sai jatkumon Pielaveden kirjaston näyttelytilassa

1.2. – 27.2.2016

Olen toista kertaa laittamassa töitäni Pielavedelle joten tila oli jo tuttu ja reilusti pienempi kuin Suonenjoella.  Nyt laitoin pelkästään omat ”kierrätyslintuni” ja kaikki aikaisemmat työni eivät mahtuneet mukaan.  Näyttely rakentuu tilan mukaan ja on siten aina eri näköinen.  Näyttelytila on hyvä ja tarkoituksenmukainen yksityisnäyttelyyn eikä tässä ole vuokranmaksuakaan.

Olin sopinut ripustamisen lauantaiksi.  Kirjasto on silloin auki 10 – 13.  Mutta uskoin yksinkin selviäväni urakasta tuossa aikataulussa.  Meinasi tulla kiire kun näyttelyluettelokin piti saada tehdyksi.  Pielavesi on sen verran kaukana Riistavedeltä että oli kaikki kerralla valmiiksi projekti !  Stressinpoikanenhan siinä tuli ja toiste en tällaista urakkaa sovi näin lyhyelle aikataululle, kompromisseja tuli siis tehtyä.  Kun tikkaita ravaat eestaa,   viiraat paikkoja ja suoria linjoja, tuli askelmittariini yli 30 000 askelta tuon päivän aikana enkä edes lenkillä käynyt – autossakin istuin yli 3 tuntia.  Yleensä tykkään fiilistelyllä ja ajan kanssa tehdä ripustusta.

linkki kirjastoon

20160130_13094620160130_13102120160131_005948

20160131_01054920160131_01083520160131_01094020160131_01111820160131_01122620160131_011416_resized20160131_011501_resized20160131_011608_resized