Kepparit vauhdissa

 

On heinäkuun kesäpäivä mummolassa, Riistavedella.

 Aamusta alkaa Keppariheppojen hoitovuoro.

Mummon uusi pajumaja on kasvanut mukavasti kepparien laitumeksi ja nyt vien Omenan (keltaisen hepan nimi) riimunarusta taluttaen rantaan juomaan vettä.  Riimunaru piti tietysti ensin tehdä ja niitä onkin nyt 2 kappaletta, yksi minulle eli Lotalle ja yksi mummolle käytettäväksi.

Mummo sanoo tähän että olihan urakka ravata ja talutella jokainen poni erikseen eestaa mäkeä.

Riimu pois ja Valko-poni veden äärelle.

Valko on muovinen ja t..oooosi vanha.  Se pitää erityisesti vedestä, ui mielellään ja on siitäkin kiva kun sen voi ottaa vaikka saunaan.

Valko pääsikin illansuussa saunaan ja kanssani uimaan.

Ja sitten ponit laitumelle.

Kuvan etualalla on Vanhus-poni, seuraavaksi nuorin Peili, joka syntyi tämän kesän kesäkuussa.  Seuraavaksi ruskea Toffo ja viimeisenä kuvassa Valko.  Kuvan ulkopuolella ja vielä Omena.

Alapuolella kuvaa laidun-pajumajasta.  Minä olen nyt kotona eli tässä punainen puutarhakeinu.

Laitumella on tietysti vesiämpäri ja vähän heinän lisänä viinimarjoja.  Liljoihin ponit eivät onneksi puutu ja kukista onkin etsittävä välillä liljakukot tuhottavaksi.

Minun tänä kesänä syntynyt Peili-poni, niin ihana !

Ponit viedään laiduntamisen jälkeen omiin karsinoihinsa.  Tässä vieressä oleva mattoteline on oiva karsinatalli.

Sinne sitten uudet heinät ja juomavesi.

Tallissa tehdään monenlaista,  mm ponihoitaja voimistelee ja siivoaa.

Jossain vaiheessa on käytävä kotonaan.

Oho !

Kolme ponia on joutunut sairaalaankin ja muutaman hetken lepo on tarpeen.

Tässä vielä viimeiseksi kuvaa vanhoista keppariponeista, joista osa asuu Järvenpäässä.  Mumma teki ne aikoinaan Venlan synttäreille.

 

Poronsarvia

Nyt oli aika laittaa poronsarveni käyttöön ja esille.

Kun kauniiden pihapäivien jälkeen tulee vettä monta päivää taivaalta kuin saavista, saivat luut sommittelukyytiä katoksen alla.

Tätä juttua olen miettinyt päässäni jo muutaman vuoden.  Olihan ”sarvipäät” näyttelyni jo kolmatta vuotta sitten ja sitäkin tein 2-3 vuotta.  Monenmoista aineistoakin olin kerännyt mutta loppujen lopuksi vain muutama sarvi tuili talomme sisääntulokatoksen seinälle.

Olen hankkinut aikoinaan (n.15 v sitten) pitkää pyykuitua nipun.  En edes muista miksi ja sitä nippua olen pyöritellyt mukani nämä vuodet.  Nyt sen käytön kekkasin kun huomasin että onhan tämä sitkeän vahvaa ja taipuu mukavasti ympyräksi – ei muuksi taitteluksi.  Pienen päähän sopivan renkaan punoin myös ja jätin säästöön.  Teen siitä aikanaan seppeleen.

Kaikki muut kuidut taivutin kahdeksi renkaaksi ja tiukasti sidontalangalla kiinni.  Minulla on ikivanhoista kangaspuista vielä jäljellä tukinsiirtotangot ja saatan niitäkin tarvita….

Lehmän sarvet + muut keramikkaluut saivat toisen paikan tällä kertaa.

Muutaman päivän tarvikkeet olivat levällään eri muodoissaan makustellen.  Kallonkin halusin mukaan kun sellainen minulla oli ”piilossa”.

Katoksen seinä on aika iso ja paljaan tylsä minun mielestäni.  Siksi halusin siihen jotain somistusta.  Alapuolella ovat polkupyörät kun ovat jatkuvasti esillä ja käytössä.  Siihen alas ei siis voinut panna mitään vihreää niinkuin muutoin olisin halunnut.

Kaksi naulaa ja niihin ripustettu Poronluukehäni !  Sain sen seinälle siten ihan ite kun kehä tuli tarpeeksi jäykäksi.

Valmis !

Tässä vielä vanhaa kuvaa Siilinjärven Artsin ”Sarvipäät” näyttelystä 2013.

 

Ompeluksia nro 3

Kierrättäminen on niin just näitä päiviä.

Ompelu jatkuu ja vanhaoja villapaitapaloja riittää edelleen.  Olio-ötökät ovat vain niin hauskoja tehdä.

Työhuoneeni ja moni muukin tila on pyörityksessä ja Indi-kissani löytää näinä aikoina monta pesää itselleen.  Tosin hän tykkään olla nyt kevätsäässä ulkona päivät pitkät ja välillä käy uinumassa kangaskasoissani.

 

Hyvää Pääsiäistä !

Toivotan kaikille kavereilleni Hyvää Pääsiäistä  näiden kuvien kera:

Huovutetut kukat koristavat kasvejani  muutamassakin paikassa.  Rosmariini on saanut vanhat tikkumunani ruukkuun.  Vanhat sekä uudet virpomisoksat tuovat väriä. .Kiirastorstain pilvisenä ja sumuisena päivänä piristin oloani tekaisemalla pari iloisen väristä pirtanauhalointa ja yhden tein nauhaksi asti.  Kun nauhat tulevat mieleen, se on varma kevään merkki minulla jokavuotisesti.

Katselin Pääsiäisen alla monia ihania kakun ohjeita mutta…. kuka ne söisi kun minun on aina saatava sitä parasta herkkua – Pashaa.  Sitä haluan syödä jokaisena Päaasiäispäivänä.  Niinpä jätin turhien kakkujen tuunamisen muiden tehtäväksi.  Kun katselen sitä ohjeiden tarvikeluetteloa– huh !!

Herneenversot ovat minun herkkuani ja lammasta teen tänään ja pariksi päiväksi siitä riittää vaikka kasvissyöjä olenkin niin tietyt perinteet pidän edelleen.

Ruoka on melkein parasta Pääsiäisessä !

Vanhoja Pääsiäiskoristeita on niin paljon että…liikaa jo.

Nyt I Pääsiäispäivän aamusta ilma on aika valoisa, pilvipoutaa ja aurinkokin pilkoittaa välillä pilvistä.

Lähdemme siis jäälle kokeilee suksilla menoa, saattaisi vaikka onnistua.

 

Kierrätystä nro 1, lankavaraston jämien virkkausta matoiksi

Lankavaraston pienentämisestä on kysymys.

Paljon se on pienentynytkin mutta edelleen löytyy eriä sekalaista lankakerää.  Ja nyt virkkasin useita  lankoja , ohuita ja paksuja ketjujusilmukalla.   Ketjuvirkkauskerät ovat mainiota maton ym. paksun kankaan materiaa kangaspuissa.

Loimi on mustaa kalalankaa ja pirran tiheys 30 eli 3 lankaa sentillä.  Sidonta oli yksinkertainen kuvikas jotta kude upposi mukavasti ja aika paljon sitä menikin metrille.   Lankaa siis kului ja hyvä se.

Tässä kuvia:

Lähikuvaa lattiatyynystä, jonka koko 90 x 100 cm.

Tämän sisuksiin upposi aikalailla muuta jämää eli vanhoja tyynyn (pesin ensin) sisuksia, vanha vanupeitto sekä paksua vaahtomuovilevyä.  Vaahtomuovia siksi että tyyny kestää vuosia myös istua ja muoto säilyisi.

Loimi oli kapea joten ompelin puolikkaat siksakpuskusaumalla ompelukoneella ja varmistin vielä käsinluottelulla.

Alimmaisena kuvassa on metrin pituinen matto, joka sijoittui vessanmatoksi.  Siinä se lämmittää mukavasti paljaita jalkoja.

Lopuksi lattiatyynylle asettelin osan kapalotontuistani.  Näissä ovat kangastilkkuvarastot saaneet kyytiä ja niistä seuraavassa kierrätys 2:ssa.

 

Kesätekemisiä 3

Vielä tulee kuvia sateisen kesän käsityötekemisistä vaikka NYT on kesäpäivät parhaimmillaan tänä elokuun lopulla.

Olin aloittanut jo pari vuotta sitten 6-kulmaisten palojen teon virkaten.  Niiden kokoaminen oli jäänyt viime kesänä vaiheeseen ja nyt laitoin loppuun.  Tuli mekko ja ihan kiva tulikin.  Virkkauslangat olivat pelkästään omasta varastosta ns. jämiä, joita riittää.

Itsellekin se sopi mutta käyttäisin sitä ilmeisimmin vain omalla pihalla joten tarjosin sen tyttärelle.

Mekon kokoomisen jälkeen jäi vielä  virkattuja ”päppylöitä” läjä ja kun niitä mittailin tuumasin saavani niistä vielä 2 tuolinpäällistä.

Minulla on ollut aikoinaan ostettuja halpoja irtopäällisiä kesätuoleille.  Kertaalleen olen ne jo kangasväreillä tuunaillut ja nyt jälleen kaipaavat jotain ..

Siis päällystämään päppylöillä !

Olen tyytyväinen.

 

Sadepäivät

Puutarha kutsuisi mutta maltan odotella nämä pari päivää  ja tehdä sisähommia: leipomista, ruokaa ja lintujuttuja valmiimmaksi.

Nämä etukäteen suunnitellut betoniaskartelupäivät vaihtuivatkin ”luovasti” maalaus/piirustus hetkiksi ja mieluisiksi sellaisiksi – ei harmita sade lainkaan.

Tosin sade saisi lakata illaksi sillä suunnitelmissa ovat iltarastit ja olen kait jo niin laiskaksi heittäytynyt etten viitsi lähteä pitkälle matkalle autolla jos lähtiessä sataa reippaasti.  Ennen sade  ei haitannut lainkaan.  Nyt vain harmittaa jos rankkasade kaataa lakoon juuri kukinnan alkavat unikkoni.

Mutta sulkiin ja väriläiskiini:

huovutetut metriset sulat

Näitä olin huovuttanut jo yli vuosi

sitten ja nyt valmistuivat ripustuskuntoon.

Huovutettu iso sulka ja alla kolme pientä maalattua sulkaa teepussialustalle – koko asettelu kapa-levylle.  Näitä valmistui lopuilleen n. kymmenen taulua.

Alla ikkuna-asetelma, – vanha metallityöamppelini, jossa roikkuu pari sulkaa , yksinkertaista ja tykkään.

Minulla oli levällään tussiliuokset työpöydällä ja siinä syntyi toistakymmentä pientä väriläiskätyötä.  Ja mikä parasta – ei tarvinnut ponnistella yhtään ja samalla muutama keskeneräinenkin työ tuli työstettyä valmiiksi.

tussilla

tussia ja akryylia kehyksissä

betoniaskarteluttarvikkeita

Poutapäivänä aloitin betoniaskartelut ja niitä jatkan toiveikkaasti kunhan piha kuivaa !!

Tein jo 4 raparperi – askellaattaa ja 4 ”pahvilaatikko-laattaa ja ne nyt kuivamassa muutaman päivän.  Näitä jatketaan ja tarkoitus on työstää ekaa kertaa sitä HYPERTUFAA.  Niistä tuonnempana.

 

Ompeluksia kesää odotellessa

Ompelusessioni jatkuu kun kesäinen lämpö antaa edelleen odottaa ja puutarha jakselee itsekseenkin.  Tulihan meille (Riistaveden kohdalle) vihdoin sadepäiväkin maanantaina ja tiistaina.  Sateet ovat totaalisesti kiertäneet puutarhani ja olen joutunut viime viikolla kasteluhommiin jo useasti.

Nyt sitten joutaa ommella kun intoakin vielä on.

Vuorossa on pikkutytöille hellehaalaria kun ovat niin muodissakin pitkästä aikaa.  Ainakin luulen niin.  Mallit löytyy samaisesta  Suuresta Käsityölehdestä kuin edellisissä parissa postauksessani oleva naisten kangasmekko (Afrikka-kangasmekko).  Odotellaan siis toiveikkaasti kauniita kesäilmoja.

Venlan ( 8 v ) puku.  Housuosan kuosi on Finleysonin vanha malli.

Kankaat löytyivät varastostani ja puvun yläosa on trikooneulosta ja alaosat vanhoja verhokankaita, jotka nekin kirpputorilta ostettuja vuosia sitten.

Kiva oli saada nämäkin kankaat käyttöön.

Lotan ( 3 v ) puku, jossa tuttu unikko-kuosi.

Tämä kuvio herättää aina huomiota kun liikkuu maailmalla sillä kaikki (ulkolaiset ) muistavat nämä.

Vanhat kuosit ovat melko tanakkaa puuvilla, toisin kuin nykyiset Marimekon kankaat.  Sauman taitokset tahtovat näkyä mutta eihän se haittaa menoa.

Ja tässä tytöt haalareissaan.

Laitoin puvut postipaketilla Järvenpäähän  ja ehtivät mukavasti mukaan Tallinnan risteilylle.  Ja tulihan ne kesäiset kelitkin.

Ompelin vielä Antille pari paitaa kun häneltä tuli mittojen mukainen tilaus peruspaidasta.  Äidin mieltä se vain hivelee kun edelleen kelpaa tekemiseni.

Kuvassa yksi versio, jonka ompelin pellava/puuvillakankaasta ja jo kymmeniä vuosia kaapissani olleena.

Tasku näyttää tulleen vähän vinoon mutta sehän vain lisää käsityöläisyyden hyvää piirrettä.

Paidan kaavojen löytäminen ei ollutkaan yksinkertaista kun nykyiset käsityölehdet ovat pulloon naisten sekä lasten kaavoja  – ei miehille.

Nyt on 2 paitaa tehty ja jos koko on oikea – näitähän tekee samantien muutaman lisää helpostikin kun niksit muistissa.  Paitoja olen tehnyt aikoinaan enemmänkin mutta taidot ruostuvat jos tekoväliä on yli 10 vuotta niinkuin minulle on käynyt.

Kaava löytyi Suuri Käsityölehti 2010/4

 

uutta vanhasta virkkaamalla

Vanhat villapaidat vanutukseen,  tilkkutöihin ja lopuksi yhdistäen peitoksi ynnä virkkausta ympärille.

Villapaidat tosin taisivat näissä kuvatuissa peitoissa olla uusia, jotka olivat  jääneet minulla ”myymättä” .  Mieluiten laitan ne uusiokäyttöön ja näitä  neulottu/virkattu villashaaleja olen tehnyt jotain 20 kappaletta –  tosin en ole laskenut,  on niitä kuitenkin paljon.  Lankavarastoni on sitten huvennut melkoisesti ja useimmat käsityöni nykyisin  ovatkin uudelleen ”tuunaamista” tavalla jos toisella.

– viimeistely menossa

Peiton keskellä on vanutettu ja paloiteltu villapaita ja palat liitetty uudelleen villakankaaksi.

”Isoäidin ruutu” on käyttökelpoinen moneen ja sillä olen useimmat peittoni jatkanut reunuksiksi.

Seuraavassa on kuvaa muutamasta peitosta, jotka kuvasin kotoani eli ovat nyt näkyvästi käytössäni.

Alimmaiseen kuvasin sohvatyynyn, joka on parinkymmenen vuoden takainen liivini ja tuunasin sen tyynyn ympärille somisteenaan huovutettuja nappeja.  Liivi oli pikkasen kesken (aika kauan jo kesken ) ja  neulottu puuvillasamettilangasta.

Löysihän tämäkin tekele paikkansa – kunnes teen siitä uudelleen jotain myöhemmin.

 

pikkuisia

 

 

 Pienet nuket ja pöllöt ovat ommellut ja niin keväisen suloisia että hyvälle tuulelle tulen ainakin minä.

Tällainen ompeluilmiö tapahtuu minulla näin keväisin.

Alan penkomaan vaatekaappejani sekä kangasvarastoja ja eikun ompelemaan !

Pöllöt ovat olleet jo pitkään kovin muodissa ja olen visusti pysynyt tästä muodista kauempana.

Nyt kuitenkin tein tällaisia ”rintarosseja”  kun mietin ensi kesän Villa Cooperin lintuprojektia, jossa me käsityöläiset lahjoitamme myytäväksi lintuaiheisia tuotteita ja tuotto tulee Helsingin Lastensairaalaprojektiin.

Mutta ensin ovat Helsingin Kädentaidot messut 11-13.4.14 Messukeskuksessa ja sinne laitan kuvien kaikki  pikkuiset myyntiin, olisikohan hinta 4,40/kpl.

Ompelusessioni jatkuu edelleen joten kyllä riittää mynntiin sekä vielä Järvenpäähän ”lintulahjoitusprojektiin”.

 hymyä huuleen !