tuunaus


Siniset kaverukset jäivät laitumelle ilta-auringossa ja yökin menee siellä mukavasti.  Nämä kepparit olen tehnyt aikoinaan tekemistäni villabuklee-kaulaliinoista.

Viereiset kepparikaunottaret kuoriutuivat 90-luvulla tekemästäni kuvakudoksesta.  Kuvakudos on kudottu kangaspuissa ohuesta villalangasta gobeliinitekniikalla.  Ja arvata saattaa kuinka monta tuntia kuvan kutomiseen on mennyt.  Nämä  2 tulevat siten näyttelyyn eikä ilmeisesti koskaan voi hinnoitella myyntiin.

Onhan keppareilla ovat nimetkin mutta olkoon omana tietonani toistaiseksi.

Nämä kaverukset majailevat Ruosteisen Kuun – putiikissa (myytävänä) Kellokosken ruukilla.

Etummainen ”pastilli”-keppari on huopakankaaseen kirjaillusta isosta ”lintu-kuvasta”.  Näyttelytyöksi sekin aikoinaan tehty mutta en kelpuuttanutkaan sitä ja tämä kangas jäi lojumaan komeron perukoille.  Nyt sain kirjotusta kuvasta 4 kappaletta kaunista satukepparia.

Kaikki kepparit olen tehnyt oman varastoni vanhoista näyttelytöistä, vanutetuista neuleista, villasukista, villakankaista, huovutuksista…. vain mielikuvitus on rajana – siis jokainen keppari oma persoonansa.  Sisus on vanua ja villaa ja kun päällinen on aina villaa, huovutan pintaan lisäkuviot.

”Punapää”: n olen ommellut huovutuksesta, jonka tein 10 vuotta sitten Picasso-näyttelyyni.  Aiheena oli ”*Guarnica”, jossa Pabo P. kuvasi kylän tuhoa Espanjan sisällissodassa. Taiteilijan maalaus oli iso (niin oli oma huovutuksenikin n. 200 x 160 cm ) ja yksi hänen tunnetuimmista töistään.  Siinä keskeisenä oli haavoittunut hevonen.

20170514_080243

Enter a caption

Pidimme lasten kanssa KEPPARI-TAPAHTUMAN  10.6. Pytingin Puodilla, Järvenpäässä  ja siitä nämä kuvat.

Hepat olivat oikeassa käytössä ja kauniissa maisemassa, kauniina kesäpäivänä saimme onnistuneet  estekisat pidetyksi.  Runsas osanotto ja hurja innostus tähän harrastukseen on niin totta.  Minulla ja tytöilläni oli niin kiireinen päivä että kuvat jäivät ottamatta itse estehyppelyistä.  Venlan isä oli tehnyt oikeat hevosesteet !!

Seuraavan kerran vien keppareita esittelyyn Järvenpään Blues-kadulle kesäkuun viimeisinä päivinä ja kerään voimia uuteen estekisatapahtuman järjestelyihin syyskuun alkuun.  Näyttelykin on keppareista heinäkuussa Riistaveden kirjastolla joten keppareiden teko jatkuu edelleen.

Linkki edelliseen kepparijuttuuni.

Linnuille kauniita koteja !

Koko talven olemme tuijotelleet mielenkiinnolla lintujen ruokintapaikoille.

Nyt aloitimme pönttöjen tuijottelun.  Mitä niiden ympärillä tapahtuu ?  Voi että on mielenkiintoista seurata varpusten,  erilaisten talitiaistan sekä peippojen uusien kotiensa tarkastelua sillä näitä pikkulintuja suihkii runsaasti pihallamme  sekä vahtivat pesävaltauksiaan.  Mustarastaitakin on useita mutta nehän eivät olekkaan kololintuja.

Minulla on viime kesäkuusta asti ollut yksi kaunis, punainen pönttö, joka on Kaarina Toivasen maalaama ja miehensä rakentama.  Viime kesänä siinä ei vielä ollut pesää mutta nyt ainakin kuukauden sitä on isolla joukolla tarkasteltu, pidetty talvipesää ja nyt on  meneillään tiivis vahtiminen monellakin pariskunnalla.  Vaikealta se on meistä näyttänyt kun tuli tällainen pitkä talven jatkuminenkin.  Ja näyttää että punaisesta pöntöstä tulee kohta ”tappelu”.

Oli siis tehtävä lisää linnjauille koteja.   Jo jonkin aikaa olen etsinyt peruspönttöjä  ja pari päivää sitten löysin niitä Hankkijalta.  Ihanaa,  ostin 4 kpl ja olisin ostanut ehken lisääkin mutta meidän pihan kaikki puut ovat kovin nuoria eli kapearunkoisia joten 5 pönttöä saan just mahtumaan.

20170420_085033_resized

Samantien maalasin pohjamaalit tavallisella vaalealla lateksilla, laitoin reiän alapuolelle huonekalutapin astinlaudaksi.  Niin ja muutaman puupalikkakarahkan koristeeksi ja siihen tungin vielä pikkasen villaa väliin.  Ei kait lintu niitä kaipaa mutta kivahan koristukset siinä on .   Toinen maalikerros eilen ja se onkin sitten värikäs.  Akryylimaaleilla jatkoin ja maalatessa on huomioitava ettei maalia mene lentoaukkoon (paperitötsillä suojausta ) eikä missään tapauksessa etulevyn sisäpuolelle jotta poikaset aikanaan pääsevät siitä kiipeämään pöntöstään ulos.  Pöntön etukansi on avattavissa syksyistä siivousta varten.

Katolle maalasin vielä linnunkuvaa vaikkeivat ne puussa näykkään meille ihmisille.  Tarkemman kuvan maalaaminen olikin hankalaa kun laudat olivat karkeasahattua.

Saas nähdä huolitaanko näistä koteja ?  Heti siinä aukolla on käynyt ihmettelijöitä kun tänä aamuna pöntöt puuhun laitoimme.

Ovat niin värikkäitä mutta minä tykkään ja kauniitahan ne ovat kun  puut ovat paljaat mutta  kesällä niistä näkee vain pieniä pilkahduksia.

Nyt vielä laitan uudet pöntöt rekisteriin: www. yle.fi/miljoonalinnunponttoa

Vielä kuvaa Kaarinan punaisesta pöntöstä, jossa linnut ovat jo ”taisteluasemissa”.

20170420_122434

Keppareita esittelyssä !

Tuunaustekemiset jatkuvat ja hyvä niin sillä mikäs sen mukavampaa.

Olen tällä erää tehnyt näitä pari viikkoa.

Pikkutyttöni ovat innokkaita heppahoitajia ja ratsastus keppareilla on mainiota liikuntaakin.  Ensin niitä tehdään, varustetaan ja sitten hoidetaan sekä liikutellaan.  Talviloma Riistavedellä meni jotakuinkin Venlan, Iidan ja Lotan keppareiden tiimoilla.  Mutta nyt innostuin minäkin todenteolla näitä tuunaamaan enemminkin.  Josko jopa myyntiin asti.  Taidan suunnitella pienimuotoista näyttelyäkin hepoista.  Olenhan tehnyt muutaman maalauksenkin hevosista,  jota aihetta olen aikaisemmin eniten karttanut.  Mutta tämähän onkin kuin nuken tekoa ja sen kyllä osaan.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Koko touhu lähti  tälläkertaa näistä joutavista vanhoista töistä.  Ei niitä heitetä pois koska ovat tietysti mahtavaa materiaalia johonkin.  Nyt nämä villaiset kaulaliinat. sukat, kypärämyssyt sekä langat muokkasin kepparin rungoksi.  Villalangan neuloin yksinkertaiseksi sukaksi ja osan niistä täplitin   Kaulaliinasta sai osittain hepan päätä ja loput neuloin lisää.  Pesukonevanutustakin olen käyttänyt muutamiin.  Kiva  sukan ohje keppariksi löytyy Yhteishyvän sivuilta.

Muutenhan loppu onkin ”heppanuken” muokkausta:  turpa (suu), korvat, tukkaharja,  silmät, sieraimet, kuviointia …  Neulahuovutus on tässä myös paikallaan sillä heppa on villaa ja villakuoren alle olen myös asettanut osan villaa, osan tavallista polystervanua jotta ratsusta ei tule liian painavaa.

Lopuksi vielä kuvia:

20170416_12463120170416_112917_resized

Lotan kanssa olimme Pääsiäisen alla tyttöjen hevosta, Tuhkimoa hoitamassa ja ratsastamassa ja tietysti mukana yksi kepparikin.  Järvenpäässä ei lunta ja Tuusulanjärven jääkin jo lähtenyt mutta kotiin palatessani Riistavedellä on edelleen täysi talvi ja jäällä voisi vaikka auto ajaa.

20170416_124951

Hiihtolomaviikon viettona ovat olleet kuntoilun ohella pikkuompelukset.

Minä vain niin tykkään silputa kankaita ja katsoa mitä tulee tuloksena.  Kevät on selvästi jo tulollaan sillä pupujakin syntyy.

20170311_193621_resized

Tyttöpupu on saanut villaisen pitsimekon ylleen ja istuu maissiruohopellon reunalla.  Raotan tämän tekemistä mm: – mekko on aikoinaan tekemästäni jalkalampun varjostimesta, jossa oli huovuttamaani ohutta villakangasta ja metrin korkeana pieniä pitsivirkkauspaloja. Asiat uudistuvat ja lamppu tuli tiensä päähän ja materiaali muutaman vuoden kulutta tähän pupunukkeen.

Kuvaan nyt tässä muistiini näitä ”Olio-ötököitä”.  Nimet ovat olleet vaihdellen vaikka mitä ötökkää/oliota/otusta joten näillä minulle mieluisilla näyttää olevan monta nimeä  enkä osaa päättää mikä olisi oikea.  Onhan  siellä  kissaa, pupua, hiirtä,koiraa mörköä, joita mutrusuita syntyy mutta eivät mielestäni lainkaan vihaisina  heppuleina.

 

 

20170311_193922_resized

20170311_193723_resized

20170311_193825_resized

20170310_095110_resized

Oma vaatekomero on antoisa kangastilkkuvarasto.  Sitä vain huomaa että moni vaate on myös tullut tiensä päähän kun ovat hyllyllä käyttämättöminä.  Ja minähän en heitä mitään roskiin joten uusiokäyttöön sitten.

20170311_193511

Ja lopuksi viimevuotisista olioista kuvaa:

20160314_074701

Koko viikon näitä tuli tehdyksi hiihtoviikon kuntoilun lomassa.  Kun viikkoon ei ollut yhtäkään kokousta/opiskelutuntia, aurinkoisia päiviä monta, – hiihtoa ja lumikenkäilyä, kelkkailua ja huonompana sääpäivänä kuntosalia +++ oliompeluksia !

Poistettavat pahvit, rasiat  käyttöön !

Mitään en heittäisi pois ennenkuin olen puntaroinut tavaran/kappaleen jatkokäytön tarkkaan.  Ai kuinka tykkään tästä kuvantekotekniikasta !

Nämä  tekemäni kuvat olen maalannut ja piirtänyt erilaisille hylätyille pahveille.  Paljon on hylättyä kirjan/mappien kantta, pahvisia rasioita jne.  Varastoituna löytyy vuosien varrelta luonnoksia, maalauksia, grafiikanlehtiäni jne.  Ja eikun akryylivärit ja tussimusteet esille ja touhuun.  Käytin myös vanhoja lehtileikkeitä ja joitan uudempiakin kuvia maalauspohjiin.

Valmiit kuvat ovat kooltaan 15 – 40 cm.- aika pieniä.

Kaikki alkoi tällä kertaa 1980- luvulla ostamastani ruskeasta ikkunateippirullasta.  Siitä sai hyvän maalauspohjan liimaamalla sitä  pahvien päälle ja lopuksi pohjustus gessolla.

20160820_102648_resized.jpg

Tätä paperirullaa olin varjellut jo yli 30 vuotta odottaen parempaa käyttöä.  Hankin sen silloin nimenomaan vesiväritöiden kiinnittämiseen maalausalustalle mutta maalarinteippiähän sitä tuli pääasiassa käytettyä.  Oli muuten vaikea tuota rullaa aikoinaan löytää, siksi sitä säästelinkin.

pohjia valmistelussa

20160801_143132

Venla vauhdissa heinäkuussa Riistaveden maisemassa Wandillaan.

Wandi – keppihevosen koko nimi on jotain niin hienoa etten sitä muista enkä edes sen muita tietoja kuin että ori ja aika nuori vielä.

Joka tapauksessa kepparin teimmme, Venla ja minä, kesäkuussa mummolassa ja nyt oli varusteiden tekoa sekä esteratsastusta viikko-ohjelmassa.

Mainio kirja varusteista on tässä:

20160820_184541_resized

Kirjassa on hyvät ohjeet mummeillekin, jotka eivät itse ratsasta vaikka tykkäävätkin hevosista.

Teimme tällä yhteisellä viikollamme Wandille suojat, pintelit, suitset, riimun, loimen, toppaloimen, kuolaimet, ötökkäsuojat ja muutaman riimunarun.

Erilaisia solkia piti olla ja paljon.  Niitä löytyi varastostani ja muutaman leikkelin vanhoista laukkuhihnoista ja avaimenperistä.  Ostoksillakin olin käynyt mutta voi sentään että yksi lukkokin maksoi monta euroa.  Halvemmaksi tuli sitten metsästää niitä kirpputoreilta ja omista varusteista.

20160820_184645_resized

 

20160802_143057_resized

Henkka- serkku oli viikon Venlan kaverina ja ruuvaili ”koukut” vanhoihin messutelineisiini.  Näitä seinäkkeitä oli kaksi ja pienellä vaivalla oli hepan varusteteline valmis.

Sitten varustekuviin:

20160801_143652_resized

20160802_143211_resized

20160801_105758_resized

20160802_120000_resized

20160801_130046

Pihaliikuntaa parhaimmillaan:  esteratsastusharjoituksia ja   estekilpailuja, joissa minä sain olla myös tuomarina.

Hesosista en  paljoa mitään ymmärrä mutta estekisat ovat tuttua touhua.  Olenhan ollut monasti niitä katsomassa EA-hommissa.

Monena päivänä Venla rakenteli erilaisia esteratoja ja tukka putkella oli molemmalla hyppääjällä.

20160802_191734_resized

Pictures16

Venlalla olikin todellinen yllätys odottamassa kotonaan Järvenpäässä: oikea hevonen, Tuhkimo.

Oma poni on ollut molempien pikkutyttöjen onnentäyttymys ja on se tainnut olla heidän äitinsäkin haave jo 30 vuotta.

Että on ihana !!!

20160807_183200

Tässä alakuvassa on sitten uusin ompelukseni eli Tuhkimolle kuivatusloimi.

Tuhkimo on tamma ja Venla valitsi sen väriksi pinkin – kuinkas muuten.  Wandin väri oli sininen.

Olin ostanut aikoinaan Joulun alla kylpytakkikankaaksi paksua vohvelikangasta, jonka toinen puoli on froteeta.  Tekemättä jäi silloin ja nyt sekin tuli käyttöön.  Kahdeksan vuotta oli kangas hyllyllä.

Pinkkiruusukangasta tekstiväriksi.

20160818_185808_resized

FB_IMG_1471807132383

Nyt on tämä mummikin hevosjuttujen fani.

 

On heinäkuun kesäpäivä mummolassa, Riistavedella.

 Aamusta alkaa Keppariheppojen hoitovuoro.

20160720_073510_resized

Mummon uusi pajumaja on kasvanut mukavasti kepparien laitumeksi ja nyt vien Omenan (keltaisen hepan nimi) riimunarusta taluttaen rantaan juomaan vettä.  Riimunaru piti tietysti ensin tehdä ja niitä onkin nyt 2 kappaletta, yksi minulle eli Lotalle ja yksi mummolle käytettäväksi.

Mummo sanoo tähän että olihan urakka ravata ja talutella jokainen poni erikseen eestaa mäkeä.

20160720_081344_resized

Riimu pois ja Valko-poni veden äärelle.

Valko on muovinen ja t..oooosi vanha.  Se pitää erityisesti vedestä, ui mielellään ja on siitäkin kiva kun sen voi ottaa vaikka saunaan.

Valko pääsikin illansuussa saunaan ja kanssani uimaan.

20160720_081159_resized

Ja sitten ponit laitumelle.

Kuvan etualalla on Vanhus-poni, seuraavaksi nuorin Peili, joka syntyi tämän kesän kesäkuussa.  Seuraavaksi ruskea Toffo ja viimeisenä kuvassa Valko.  Kuvan ulkopuolella ja vielä Omena.

20160720_073432_resized

Alapuolella kuvaa laidun-pajumajasta.  Minä olen nyt kotona eli tässä punainen puutarhakeinu.

20160720_073539_resized

20160720_073500_resized

Laitumella on tietysti vesiämpäri ja vähän heinän lisänä viinimarjoja.  Liljoihin ponit eivät onneksi puutu ja kukista onkin etsittävä välillä liljakukot tuhottavaksi.

20160720_082011_resized

Minun tänä kesänä syntynyt Peili-poni, niin ihana !

20160720_081910_resized

20160720_081840_resized

20160720_080215_resized

2015-03-02 09.02.40_resized

Kepparit laitumelle

Ponit viedään laiduntamisen jälkeen omiin karsinoihinsa.  Tässä vieressä oleva mattoteline on oiva karsinatalli.

Sinne sitten uudet heinät ja juomavesi.

20160720_080920_resized

Tallissa tehdään monenlaista,  mm ponihoitaja voimistelee ja siivoaa.

20160720_080854_resized

20160720_080849_resized
20160720_081923_resized

20160720_083051_resized

Jossain vaiheessa on käytävä kotonaan.

20160720_083132_resized

Kepparit laitumelle

Oho !

Kolme ponia on joutunut sairaalaankin ja muutaman hetken lepo on tarpeen.

20160719_112718_resized

Tässä vielä viimeiseksi kuvaa vanhoista keppariponeista, joista osa asuu Järvenpäässä.  Mumma teki ne aikoinaan Venlan synttäreille.

hepat ja viirit 004

Seuraava sivu »