Olemme vuoden pimeimmissä päivissä. Minä tykkään tästä ja olenhan syntynytkin vuoden pimeimpänä päivänä ja usein myös väittänyt näkeväni hyvin pimeässä. Pikkutyttöni taitavat sen uskoakin.
Olen viettänyt viidet yhdistysten pikkujoulut tänä vuonna ja laitan nyt kuvia eilisistä juhlistamme, Siilinjärven Kuvataideyhdistyksen, joita vietimme Jenni Linnoven luona Lassilan sukutilan tuvassa. Tämä ihana tunnelmainen tila on 1700-luvulta ja kaikki siellä on niin kohillaan Joulunkin viettoon. Jenni perheineen on saanut säilytettyä paljon vanhaa ja kestävää perinnekalustetta/ esineistöä suuressa talossaan. Kurkkaa yläpuolisesta linkistä keramiikko Jennin kotisivuja. Siellä on tietoa ja kuvia Jennin töistä sekä paikan historiasta. Mutta nyt eilisiin kuvatunnelmiin:
Tuvassa on katto korkealla ja katon sekä osittain seinänkin hirret mustat. Mustuneet ovat aikoinaan kun alunperin talossa uunia lämmittäessä/ruokaa laittaessa savut tulivat tupaan. Nyt talossa on piippu. Aikoinaan koko tilan rakennukset jouduttiin siirtämään Pöljän järven rannasta Savon junaradan rakentamisen tieltä nykyisen 5 tien toiselle puolelle. Niinkuin eilen illalla juhlissamme 7 vuotias tyttönen sanoi että ”sairaan iso homma ollut”.
Ihanat vanhat kalusteet ja alhaalla kuvassa kaksin istuttava keinutuoli.
Viimeiset 4 kuvaa keramiikkastudiosta, jonka Jenni perusti kotitilalleen v. 2004 vanhaan navettaan.
Kiitos Jenni että pääsimme jälleen kerran kotiisi pikkujoulun viettoon !
Astan tekstiilikuvat 