Venlalle ompeluksia


20160801_143132

Venla vauhdissa heinäkuussa Riistaveden maisemassa Wandillaan.

Wandi – keppihevosen koko nimi on jotain niin hienoa etten sitä muista enkä edes sen muita tietoja kuin että ori ja aika nuori vielä.

Joka tapauksessa kepparin teimmme, Venla ja minä, kesäkuussa mummolassa ja nyt oli varusteiden tekoa sekä esteratsastusta viikko-ohjelmassa.

Mainio kirja varusteista on tässä:

20160820_184541_resized

Kirjassa on hyvät ohjeet mummeillekin, jotka eivät itse ratsasta vaikka tykkäävätkin hevosista.

Teimme tällä yhteisellä viikollamme Wandille suojat, pintelit, suitset, riimun, loimen, toppaloimen, kuolaimet, ötökkäsuojat ja muutaman riimunarun.

Erilaisia solkia piti olla ja paljon.  Niitä löytyi varastostani ja muutaman leikkelin vanhoista laukkuhihnoista ja avaimenperistä.  Ostoksillakin olin käynyt mutta voi sentään että yksi lukkokin maksoi monta euroa.  Halvemmaksi tuli sitten metsästää niitä kirpputoreilta ja omista varusteista.

20160820_184645_resized

 

20160802_143057_resized

Henkka- serkku oli viikon Venlan kaverina ja ruuvaili ”koukut” vanhoihin messutelineisiini.  Näitä seinäkkeitä oli kaksi ja pienellä vaivalla oli hepan varusteteline valmis.

Sitten varustekuviin:

20160801_143652_resized

20160802_143211_resized

20160801_105758_resized

20160802_120000_resized

20160801_130046

Pihaliikuntaa parhaimmillaan:  esteratsastusharjoituksia ja   estekilpailuja, joissa minä sain olla myös tuomarina.

Hesosista en  paljoa mitään ymmärrä mutta estekisat ovat tuttua touhua.  Olenhan ollut monasti niitä katsomassa EA-hommissa.

Monena päivänä Venla rakenteli erilaisia esteratoja ja tukka putkella oli molemmalla hyppääjällä.

20160802_191734_resized

Pictures16

Venlalla olikin todellinen yllätys odottamassa kotonaan Järvenpäässä: oikea hevonen, Tuhkimo.

Oma poni on ollut molempien pikkutyttöjen onnentäyttymys ja on se tainnut olla heidän äitinsäkin haave jo 30 vuotta.

Että on ihana !!!

20160807_183200

Tässä alakuvassa on sitten uusin ompelukseni eli Tuhkimolle kuivatusloimi.

Tuhkimo on tamma ja Venla valitsi sen väriksi pinkin – kuinkas muuten.  Wandin väri oli sininen.

Olin ostanut aikoinaan Joulun alla kylpytakkikankaaksi paksua vohvelikangasta, jonka toinen puoli on froteeta.  Tekemättä jäi silloin ja nyt sekin tuli käyttöön.  Kahdeksan vuotta oli kangas hyllyllä.

Pinkkiruusukangasta tekstiväriksi.

20160818_185808_resized

FB_IMG_1471807132383

Nyt on tämä mummikin hevosjuttujen fani.

20160313_081647_resized

Pipoja on syntynyt !

Päähän on todella piristävää saada välillä uusi kuosi pipona.

Kaksi vuotta sitten ostin monta kivaa mallia trikookangaspaloja Jyväskylän Käsityömessuilta.

Niitä olen katsellut ja vähän säästellytkin jotta jotain kivaa niistä saisi pikkutytöille.  Näin talvella minulla iskee ompeluhimo ja tartuin melko helppoon pipoteemaan.  Kaavojakin löytyy ja eikun ompelemaan vähän eri kokoisina moneenkin päähän, minulle, tytölle ja pikkutytöille.

Olen tosin ommellut tänä talvena jo vaikka mitä, mm. 5 mekkoa itelleni ja hirmu kasan uusia pehmo ötököitä.  Näistä enemmän toisella kertaa.

20160310_113858_resized

Osan pipoista tein kokonaan kaksinkertaiseksi ja osaan laitoin alareunan leveänä käänteenä ja muutoin yksinkertaisena.

20160310_112816_resized

Pari vuotta sitten minua tietysti kiinnosti kaikki lintuaiheiset kankaat kun ”linnut” mielessä tulevana näyttelyaiheena.

20160310_112745_resized

Tällä kertaa oli pipoihin ainoa kierrätyskangas kuvan ylinnä oleva harmaanvihreä samettitrikoo, jonka leikkasin vanhoista colitsihousuistani.  En ollut käyttänyt niitä enää moneen vuoteen.  Hyvä kuosi siinä joten uuteen käyttöön kelpasi hyvin.

Olen aikaisemmin silpunnut monta vanhaa t-paitaani pipomateriaaliksi ja niistä tässä.

Helsingin kaupungin teatterissa on käyty.

Peppi Pitkätossu oli odotetusti mahtava spektaakkeli,  menoa ja meininkiä kerrassaan,

Minä, Venla sekä Lotta pukeuduimme meiningin mukaisesti ” Peppiasuihin” sillä tiedossa oli että teatterin lavastuksessa oli käytetty paljon neuletta, erityisesti isoäidinruutua ja väriä sen mukaisesti. Niin siis meilläkin !!

Olen edellisessä postauksessani jo aloittanut aiheesta ja tässä on lisää kuvaa valmiista asuistamme.  Tyttöjen huovutusliivit olen ommellut heidän vuoden aikana huovuttamistaan palasista.

Harmillisesti kuvat ovat vähän epäselvät ja Pepin vauhdin mukaisesti kiireesti otettu mutta eiköhän asia näistä selvinne:

20150419_102451

Lähdön hetki vielä kotona ja Venla auttaa Lottaa oikeanlaisessa kampauksessa – letit ne olla pitää !

20150419_112036

Kuva peilin kautta teatterin lämpiössä.

Huomaa apina Tossavainen.

20150419_131129 20150419_131315

Vessajonossa ollaan ja aika hieno sohva löytyi sieltä Lotan loikoilla hetki.

20150419_1312082015-03-02 09.02.40_resized

Olihan mukava teatterireissu !

Ompelusessioni jatkuu kun kesäinen lämpö antaa edelleen odottaa ja puutarha jakselee itsekseenkin.  Tulihan meille (Riistaveden kohdalle) vihdoin sadepäiväkin maanantaina ja tiistaina.  Sateet ovat totaalisesti kiertäneet puutarhani ja olen joutunut viime viikolla kasteluhommiin jo useasti.

Nyt sitten joutaa ommella kun intoakin vielä on.

Vuorossa on pikkutytöille hellehaalaria kun ovat niin muodissakin pitkästä aikaa.  Ainakin luulen niin.  Mallit löytyy samaisesta  Suuresta Käsityölehdestä kuin edellisissä parissa postauksessani oleva naisten kangasmekko (Afrikka-kangasmekko).  Odotellaan siis toiveikkaasti kauniita kesäilmoja.


tyttöjen kesähaalarit 001

Venlan ( 8 v ) puku.  Housuosan kuosi on Finleysonin vanha malli.

Kankaat löytyivät varastostani ja puvun yläosa on trikooneulosta ja alaosat vanhoja verhokankaita, jotka nekin kirpputorilta ostettuja vuosia sitten.

Kiva oli saada nämäkin kankaat käyttöön.

tyttöjen kesähaalarit 003

Lotan ( 3 v ) puku, jossa tuttu unikko-kuosi.

Tämä kuvio herättää aina huomiota kun liikkuu maailmalla sillä kaikki (ulkolaiset ) muistavat nämä.

tyttöjen kesähaalarit 005

tyttöjen kesähaalarit 007

Vanhat kuosit ovat melko tanakkaa puuvilla, toisin kuin nykyiset Marimekon kankaat.  Sauman taitokset tahtovat näkyä mutta eihän se haittaa menoa.

tyttöjen kesähaalarit 002

Ja tässä tytöt haalareissaan.

Laitoin puvut postipaketilla Järvenpäähän  ja ehtivät mukavasti mukaan Tallinnan risteilylle.  Ja tulihan ne kesäiset kelitkin.

Ompelin vielä Antille pari paitaa kun häneltä tuli mittojen mukainen tilaus peruspaidasta.  Äidin mieltä se vain hivelee kun edelleen kelpaa tekemiseni.

Kuvassa yksi versio, jonka ompelin pellava/puuvillakankaasta ja jo kymmeniä vuosia kaapissani olleena.

Tasku näyttää tulleen vähän vinoon mutta sehän vain lisää käsityöläisyyden hyvää piirrettä.

Paidan kaavojen löytäminen ei ollutkaan yksinkertaista kun nykyiset käsityölehdet ovat pulloon naisten sekä lasten kaavoja  – ei miehille.

Nyt on 2 paitaa tehty ja jos koko on oikea – näitähän tekee samantien muutaman lisää helpostikin kun niksit muistissa.  Paitoja olen tehnyt aikoinaan enemmänkin mutta taidot ruostuvat jos tekoväliä on yli 10 vuotta niinkuin minulle on käynyt.

Kaava löytyi Suuri Käsityölehti 2010/4

Antin paita 001

Pitkästä aikaa tuli ommeltua.

Oli jälleen aika tehdä kirjallisia töitä eli tällä kertaa vuorossa vuosi ALV-ilmoituksen tekoa.  Kirjanpitokin oli ihan rempallaan.  Sitä aloittelin viikko sitten mutta kaikki muu duuni olisi paljon mukavampaa ja aloitin sitten kirjanpitoa välttäkseni ompelemaan.  Sitä on ollut tarkoitukseni tehdä jo pitemmän ajan mutta muut työt ovat menneet edelle.

Kirjanpito ei kiinnostanut ja eikun ompelemaan siihen lomaan.  Syntyi neljä paitaa Venlalle ja Lotalle, kolme mekko/tunikaa itselleni.  Kun alkuun pääsi kaavoituksessa ja homma oli hallussa, jälkeä syntyi.  Ai kun oli mukavaa saada ompelemassa  nopeasti valmista.  Toisin kuin menneellä viikolla kun aloitin veistosten tekoa eli tietysti niitä sarvia ja muita sarvipäitä.

paperitöitä ym ompeluksia 034

Olin joku aika sitten huomannut Marimekolla kauris-kankaan – ei tosin sarvipäistä mutta suloinen kuitenkin ja ihan minun värisenikin.

Toinen turkoosikangas oli jersey-neulosta ja siihen yksiväriseen aplikoin poron.  ´Kyllä on helppoa ja kätevää tuo liimaharson käyttö näissä neuloksissakin.

Kangasvarastoni on sellainen että aina inspiraation iskiessä löytyy joka lähtöön materiat.

poroaplikaatio tunikassani

paperitöitä ym ompeluksia 037

paperitöitä ym ompeluksia 042

paperitöitä ym ompeluksia 035

Ihana kirahvi kangas oli uutta ja siitä piti saada

Venlalle sekä Lotalle samanlaiset paidat.  Venla ei

pidä mekkoja eskarissa, tein sitten vähän pidemmän paidan ja Lotta taasen käyttää mekkoja (ei taida vielä kieltäytyä ), tein sitten mekon.

paperitöitä ym ompeluksia 036

Nämä kolme paitaa on kirpparilta ostettuja ja uudelleen kuositettu Venlalle.  Kelpaakohan ?

2013-02-10 paperitöitä ym ompeluksia

Kirjanpito ja ALV-ilmoituskin valmistui juuri ja pääsin päivittämään blogiani pitkästä aikaa.

Vielä kuvaa meenneen viikon parista työstä.  Olen niin panttereiden lumoissa kun pitkästä, pitkästä aikaa Leena Luostarinen on laittanut Helsinkiin näyttelyn upeista töistään.

Tein sitten niiden innoittamana oman pantterin sarvipäisenä.’

"Panttei, jolla kasvaa sarvet", pastelliliidut, musta pariisinpaperi

”Panttei, jolla kasvaa sarvet”, pastelliliidut, musta pariisinpaperi

paperitöitä ym ompeluksia 030

Paperiveistoksista lisää joskus myöhemmin.  Tässä on tarkoituksena tehdä oikea tuoli uudelleen oikeaksi tuoliksi ja se kestää sen tekeminen.

Sain vihdoin saumurini sisäänajettua.

  Annoin itselleni pari ompeluhetkeä ja siitähän syntyi jälkeä nopeasti.  Eniten menee aikaa suunnittelussa ja kaavojen selvittämiseen.  Kangasvarastoni pöllyytin ja leikkuujätteestä tulee hyvää huopatyynytäytettä.  Semmoinen iso ”lattiakivi” kun täytyy tehdä tällä viikolla.

Syksy on jo pitkällä, pipoja tarvitaan ja niitä syntyi, pari liivimekkoa molemmille pikkuisille, Venlalle ja Lotalle.

Näiden mekkojen kangas on uutta, ihan kaupasta ostettua samettitrikoota.  Sen kuvaaihe oli vain niin makee ja mettäihmisille sopiva.  Huom, minä olen se mettäihminen mutta pikkutytöt ovat varmaan samaa laatua, luulen niin.

Tein mekot melko lyhyeksi jotta toimisivat päiväkodin touhuissa.  Taskuja oli myös toivottu.

Siilinjärven Kontista löytyi sopiva, siisti frotejousteinen mekko Venlalle.  Tytöille on toivottu samanlaisia ompeluksia ja tein sitten Lotalle ( 1½v )  omansa minun vanhasta poolopaidasta, joka oli puuvillajousteista neulosta ja oikean värinen.

Ite tekemät napit ( tehty Fimomassasta ) somistukseksi mutta taskut jätin Lotalta pois.  Ehkä hän ei osaa niitä vielä vaatia.  Tuo materiaali ei olisi oikein luonnistunut siististi taskuiksi.

Bampi on suloinen pikkutytön hatussa.  Malli on Mekkotehtaan kirjasta ja pipon kaava syksyn Ottobre-lehdestä.  Tässä muodossa on se muotijuttu eli pipon latvus on löysä !

Kaapollekin ( Liisan kummipoika ) pipo !  Kaikki aplikaatiot on kiinnitetty kaksipuolisella liimaharsolla ja ommeltu kapealla siksakilla päältä.  Olen käyttänyt myös ompelulankana kontrastiväriä elävöittämään yksiväristä kangasta.

Pipot ovat tehdyt tukevammista trikoopaidoista, pupuaplikaatiot ja Fimonapit somisteina.

Pikkutyttöjen äiti toivoi ulkotöihinsä pipoa ja pupukuvio on mielestäni just passeli, onhan se työnantajan logossakin.

Kukkakuviota äidin pipon reunaan,  touhuaahan hän kaiket päivät puistoissa ja puutarhoissa.

Vielä pari pipoa, jotka taitavat jäädä omaan käyttööni.  Kaiken muun laitan nyt pakettiin ja posti vie Järvenpäähän.

Kotityöhuoneeni pursuaa kaikenlaista materiaa, ihan liikaa, tiedetään.

Ja kaikki pitäisi olla mieluiten esillä jotta tulisivat mielekkääseen käyttöön.  Siitähän se inspiraatio lähtee.

Olen viime päivinä pääsääntöisesti käsitöissä tehnyt ompelua ja nimenomaan vanhoista vaatteista/kankaista/neuleista.

kirjan kansi

Tämä kirja on ompelijatuunaajan toivekirja kun haluaa pienelle vaatetta.  Ja pienen vaatematerian saa omista vaate/kangasvarastoista riittämään helposti.

  

Hyväkuntoinen vanha veluuripaita sai uuden muodon.  Harmaa samettinen neulos ja toisesta paidasta resorireuna sekä korviin punaiset kangaslaput liimaharson avulla – lopputulos aika hauska loppukesän pipo Venlalle.

Ongelma tuli saumurissa ja jouduin osan saumoista tekemään tavallisella ompelukoneellani – hyvin se niinkin käy.

  Olin ostanut käytetyn saumurin talvella 2-vuoden takuulla.  Vanha Bernette- saumurini  oli jo niin oikkuileva ja kovassa käytössä palvellut melkein 30 v.  Siis hankintaa uusi saumuri ja tällä kertaa käytettynä.  Mutta niinhän siinä kävi että jouduin monien tuskailujen jälkeen vaihtamaan sen ihka uuteen.  Kävin eilen tekemässä hankinnan ja valintani oli Berniina, joka on toivottavasti hyvä minulle seuraavat 20 v ?? ja sen jälkeen tyttärelleni vielä hänen ikänsä.  Oli nimittäin niin kallis kotikäyttöön tarkoitettu saumuri – 1150 €.  Nyt oikein hirvittää tuo hinta mutta myymälässä myyjä taisi puhua minut pyörryksiin enkä sitä silloin ehtinyt pahemmin päivitellä.

Jatkossa taidan sitten surautella kangasvarastoani pienemmäksi uudella Berniinallani.

Tässä vielä tuunauksia ompelukoneella:

Fliisipaita sai uuden muodon pipoiksi – Lotalle ja Venlalle.  Pipojen kangas riitti hihoista ja resorit toisesta paidasta.  Kettukuvat ovat vanhaa varastoani ja nämä ovat jo 20 vuoden takaa kangaspainantatilkkuja.

Edelleen pipoja molemmille tytöilleni mutta nyt kangas on uutta samettitrikoota, joita käyn säännöllisesti fiilistelemässä kangaskaupóissa.  Siellä on niiiiiin ihania kuoseja ja pakko oli ostaa.  Tästä kankaasta tulee lisää liivimekkoja  kunhan ensi viikolla saan uuden saumurini käyttöön.  Resori on kuitenkin vanhaa.

Kierrätyskeskuksen ilmaisesta huoneesta tarttui kerran mukaani heiman vanuttunut täysvillainen paita.  Siinä oli kaunis helmakirjonta ja näin heti sen mahdollisuudet.

Syntyi itselle minihame.

minihame villapaidasta

Tällainen lyhyt neuloshame on mahottoman mukava päällä, ei kiristä eikä ole juoksuaskelten tiellä. Tulen käyttämään tätä (ainakin kotona) paljon.

Ja loppuun vielä yksi tuunaus huonekalulle – pallille, jonka pinta harmillisesti keväällä kupruili kukkaruukkutaimituksessa.

Vanhoja pitsiliinoja löytyy ja aikaisemman näyttelyn avajaistuunauksina käytettyjä tärkättyjä liinoja olen laittanut pallin pintaan.  Tässä on siis jo muutamaan kertaan kierrätettyä materiaalia uudessa käytössään.

Nyt on viikonloppu edessä ja ohjelmassa jälleen autokeikka Etelä-Suomeen – huopakivet pois Lahdesta ja tietysti samalla Järvenpäässä pikkutyttöjä tervehtimään.  Sinne matkaavat pipot ja muutamat villasukat…

nuelojille vielä yksi syksyinen kuva inspiraatioksi:

Mekkotehdas-kirjankansi

Ostin uuden käsityökirjan !

Tämän aiheen kirjat ovat olleet vuosikymmeniä heikkouteni.  Tätä kirjaa olin jo odottanut  ja uskoin siitä tulevan hyvän mutta siitä tulikin vielä niin…niin kaunis, kovakantinen, iso, paljon kuvia, paljon ihania pikkuisia ja kaikinpuolin kehuttavaa, … kaunista paperia jne.

Oletteko lukeneet ”Mekkotehdas”-blogia ?  Siitä tämä on saanut alkunsa, klikkaa tästä.

Kirjassa on tietysti tyttöjen mekkoja mutta paljon myös muuta kivaa ommeltavaa lasten leikkeihin.  Itse en juuri nyt ompele uutta mekkoa kun juuri vein tytöilleni monta kappaletta ja kohta jo ”hukkuvat” niihin ihanuuksiin.

Olin kuitenkin tosi iloinen kun törmäsin kirjassa keppiheppaleikkiohjeisiin.

Olin jo vuosi  suunnitellut hepan tekoa mutta ei tullut aloitetuksi.  Mutta nyt !!!

Venla täyttää kohta 6 vuotta ja päiväkotikavereita on tulossa kylään.  Venlan ainokaiselle hepalle päätinkin tehdä kaverit ja oikein tallillisen,  joka lapsivieraalle omansa.

Heppoja syntyi siis 7 kappaletta.  Materiaali löytyi vaivatta omasta työhuoneympäristöstäni.

keppihepat yhdessä koukussa

Taidan olla aika lapsellinen mutta näitä lasten juttuja on kaikkein mukavinta tehdä,  menevät varmasti käyttöön ja tarpeeseen.

Kangasnauhoja, huopanauhoja, kulkusia, helminauhoja, vanutettua villaa, keppejä, villalankoja, liimaa – kaikki oli jo valmiina odottamassa tekemistä.  Ihan helppoa ompelemista, josta aloittelijaompelijakin uskoakseni selviää.  Ja voihan hepan pään tehdä vanhasta villasukastakin.

Tämä oikealla on selvästi jo vanha heppa.  Keppikin on luonnosta aikoinaan otettu ja ollut ennen hernerivien tukena.  Muut kepit ovat rekvisiittavarastoani ajan patinoimia ja nyt tulivat loistokäyttöön.

 

Tytyyhän tallissa yksi pikkuinen ponikin olla.  Ajattelin pikku Lottaa, juuri yksi täyttänyt.  Kohta hänkin laukkaa ponillaan.

Koko komeus (yksi näyttää puuttuvan kuvasta)  odottaa vain taluttajiaan, ratsastajiaan ja ennenkaikkea harjaamista ynnä muuta hoitamista.

Vielä kirjassa on ohje kypärästä – tietysti sellaisetkin pitäisi tehdä jokaiselle – ehdinköhän ?

Tein myös muuta juhla-rekvisiittaa kun kirjassa oli viiriäkin tehty.

Ei kun tillkkukangasvarastoille ja kun yhden tekee, syintyikin samantien 5 kappaletta.

Viirejä ripustelin Innocumiinkin.  Viikon päästä jo juhlimme ja leikimme mm. heppahoitajia.  Saapi nähdä ehdimmekö ja tykkäävätkö lapset niistä lainkaan.

Ompelu on kivaa !

 Niin rakastan tätä ompelukonettani, joka on ihan peruskotikone, vankka ja tarpeeksi yksinkertainen tarpeellisine hyötyompeluineen,

BERNINA activa 210.

Ompelutuunaus, jossa lähtökohtana on jotain vanhaa, uudistamista ja saada tulokseksi persoonallista, kaunista ja käyttökelpoista. 

Taiteiluahan se on vanhasta luoda uutta, mahotonta kaavojen asettamista, riittääkö ja millä jatkaa..?

takki takaa

Tein Pikku Venlalle talvitakin.

Materiaali löytyi kotoa, kirppikseltä aikoinaan tuotu naisten (2 kpl) punainen villakangastakki.  Inniltä (Vinnisoppi) ostin 5 eurolla villavatiinivuorikangasta.  Kauluskankaat olivat myös kirppislöytövarastostani, joka alkaakin olla jo melkoinen.  Ihanaa kun saan sitä käytetyksi.

Takin kaavat, vähän muunneltuina, ovat OTTOBREn nro 6/2008.  Tällä kaavalla olen tehnyt pari vuotta sitten jo 2 takkia.  Taskuhässäkkä on heti aloituksessa ja kyllä siinä ”vääntelin” ohjeita kuin en olisi ikinä ennen ommellut.  Olen sitä mieltä että siinä oli pieni ohjeistusvirhe, taskupussivuorien asettuluissa.  Ja muistinkin  että sama ongelma oli pari vuotta sitten.

Takin kangas on yksivärinen ja koko ajan ommellessani tuumailin siihen jotain omaa ”juttua”.  Olisi ollut vaikka mitä ajatusta  mutta piti hillitä ja tehdä tällä kertaa ihan tyylikäs yksinkertaisuus.

Siis taakse ainoastaan heijastin, käytännöllinen, tarpeellinen ja tietysti kissa, kun Venlalle tulee.

kissaheijastin takin selkäänVenlan talvitakki

Kissaheijastimen häntäkin on heijastavaa nauhaa virkattuna.

Kauluksen tein vähän niinkuin nurinpäin eli tumman ruskea teddi tuli alapuolelle ja puuvillakangas päälle ja siten että teddi tuli reilusti näkyviin.  Tässä kauluksen päällikangas oli hiukkasen pienempi kuin alavarateddi.

Takin vaatepuu on kuvassa vanha hengari, joka on päällisvirkattu pörrölangalla.  Hengareita virkkailin enemmänkin pari vuotta sitten.

Takissa on etusivusaumoissa taskut ja luottelin huopasydämen vielä etukoristeeksi. Lopputulos on minun tekemä/näköinen – mitä lieneekään- ja toivottavasti oikeaa kokoa Venlalle.  Hän kun on yli 400 km päässä ja ommellessa on yhtenään epävarmuus, onko liian pieni /iso !

Ompelin Venlalle pari viikkoa sitten syystakin, josta tuli mielestäni tosi pirteä tuulitakki.  Postitin sen sitten heti Järvenpäähän ja kuvan otto unohtui siinä hötäkässä.  Takista on tullut hyvää palautetta ja ennenkaikkea tyttö itsekkin tykkäsi siitä.  Koetan muistaa kuvata sen myöhemmin Venlan päällä.

Pirtsakoita syysilmoja edelleen ja kohta lehtiä haravoimaan viikonlopun alkajaisiksi !

reppu valmiina

 Eilen illalla syntyi reppu.

Kierrätyskeskuksesta (Innocumin ilmaisesta huoneesta) osui silmiini ihanat hyväkuntoiset farkkuhousut, koko pikku tytöt.  Jotenkin se oli silmissäni reppu vaikka olisi niistä ollut housuiksikin sellaisenaan.  Pikku Venla ei tarvinne housuja mutta kerhoreppu olisi tarpeellisempi.

Repun koko ja muoto määräytyivät juuri siitä mitä housuista löytyi.

Aukaisin housun sisäsaumat sekä haaroja niin että sain mahdollisimman suuren ”reppuosan.  Lopuista lahkeista tein läpän sekä vyötärönauhasta (kumirypytetty) riitti pätkät olkahihnoihin.  Muuta tarpeellista löytyi parista kierrätyshameesta vuorikankaiksi, vanhasta pikkurepusta lisää olkahihnakiinnikkeiksi.  Ja koristeita, tarranauhaa löytyy varastoista.

reppu eri valaistuksessa

 Repun läppäosaan ompelin vielä aikoinaan painamiani kissakuvia.  Työpöydälläni ajelehti sopivasti kissatasku, joka on tehty pari vuotta sitten Venlan mekkoon mutta jäi silloin käyttämättä.  Nyt se tuli läppään somistustaskuksi.  Taskujahan tällaisessa repussa on riittämiin kun kaikki farkkujen taskut ovat olemassa.  Omat kommervenkkinsä on näissä paksuissa moninkertaisissa saumatikkauksissa – ompelen näitä nimittäin ihan tavallisella kotiompelukoneella.

Repusta tuli mielestäni tositosi hyvä – olen tyytyväinen ja toivottavasti Venla sekä äitinsä.

Nämä tuunaukset, joissa saa käytetyksi kaikkea työhuoneeltaan/ympäriltään käyttöön, ovat parasta juuri nyt !!

reppu riippumassa