ryijyt


Jos joku kavereistani ei tiedä niin olen Kässämartta oman kylämme Riistaveden martoissa.

Yhdistyksillä on yleensä jokin projekti menossa ja Marttaliitolla niitä on aina useita.  Kässämarttana tartuin tähän uuteen virkkaus/neulonta projektiin, j0ssa teemme talkoilla vauvanpeittoja Helsinkiin Uuteen Lastensairaalaan.  Peitot lähetämme vuoden lopulla valmistuvaan sairaalaan ja  ensimmäiset pikkupotilaat saavat  mukaansa pehmoisen peiton kotiin vietäväksi.

Peitoista oli ohjetta Martta-lehdessämme ( nro 6/2016 ) ja artikkelista kuvaa yläpuolella.

Minä motivoiduin virkkaamiseen omista perusvalkoisista, sinisistä ja punaisista villa- sekä puuvillalangoista, joita en juuri käytä – siis vitivalkoista enkä juuri sinisiäkään  suosi omissa töissäni.  Niitä olin aikoinaan ” joutunut” ostamaan ja jääneet ylimääräisinä nurkkiin makaamaan.  Mutta pikkupeittoihin ne sopivat mainiosti ja eikun virkkaamaan isoäidinruutua, muunneltuja ruutuja.  No, oikeastaan taidan käyttää noita värejä pirtanauhoissa.

Pari muutakin pikkupeittoa on valmiina neulottuna, neulojana Lea.  Ja useita on tekeillä.

Martat tekevät tietty sukkia  ja näitä syntyy aatellen tulevaa Joulumyyjäistä sekä lahjoitukseksi syöpäosaston potilaille…ym.. mitä nyt keksitäänkään.

20170324_102424_resized

Tällaiset sukat kelpaisivat minullekkin.

ryijysuunnittelua

Tässä kuvassa ollaan aloittelemassa Sylvin ryijyn suunnittelua.  Vieraileva kissa, olikohan Helmi nimeltään, on seurana ja löytänyt kivan tiirailupaikan.

Kässäkerhossamme teemme muutakin eli ihkaomia töitä ja oppia olen antanut mm. ryijyn suunnitteluun ja nukan neulaamista ovat muutamat tekijät jo aloittaneetkin.Tässä työssä on tarkoitus hyödyntää mahdollisimman paljon oman varaston lankoja – kierrätystä parhaimmillaan tämäkin.

Mainokset

Porontalja – ryijy edistyy iltaisin televisiota katsellessa ja nyt viikonloppuna mökillä aamuauringossa linnunlaulu taustamusiikkina.

mökkipihalla ryijyn tekoa

Mökillä aamusella.

Huomaa villasukat jalassa ja yöpujama päällä.

ryijy tässä vaiheessa

Tämähän valmistuu nopeasti – vaikka ryijyä onkin.  On se niin hauska ryijytekniikka.

Lankahässäkkä on melkoinen kun sopivia valitsee ryijyneulaansa ja poron molemmat puoliskotkin pitäisi saada suunnilleen samanvärisiksi.

Olen jo muutamaan kertaan tutkinut lankavarastoni jotta kaikki sopivat värit ovat käytössä.  Ja onhan niitä lankoja löytynyt ja näyttää siltä että tulevat riittämään sillä porontalja on jo loppukolmanneksellaan.

porontalja kohta loppusuoralla

Vielä pari lähikuvaa tekniikasta…

Mielestäni kuva kertoo enemmän kuin osaan tähän selostaa mutta niille, jotka haluavat opetella ryijynukan teon, löytyy googlaamalla hyviä ohjeita.

käsityöniloa kaikille – lomalaisillekin !

Nyt pitkästä aikaa on vuorossa ryijyn tekoa.

Kun on näyttelyä tähtäimessä ja aiheeseen sopii jokin eläin, on vuorossa lankavarastojeni penkominen.

Nyt olen aloittanut Porotaljan teon ja nimenomaan ”vapaalla ryijytekniikalla”.  Se on todella luova ryijytekniikka.  Ja haastetta syntyy melkoisesti kun kaikki materiaali pitää löytyä jo olemassa olavasta varastostani : ryijysäkkikangasta = tavallista tukevaa palttinasidoksista pellavapohjaa, langoiksi puuvillaista / villaista / pellavaa / sekoitelankoja  – paksut sekä ohuet,  1 ryijyneule  – huom! yksi neula riittää kun tehdään tällä tekniikalla, jossa riveistä ei piitata – kunhan nukat tehdään tarpeeksi tiheästi.

pororyijy

Pororyijy, josta tulee ensin näyttelyyn talja seinälle ja jatkossa ehkä mattotalja lattialle.  Ja tässä vaiheessa en taida nukkia edes leikata auki.  Muutoin leikkaan nukat vasta viimeiseksi.

Ryijynteko alkutaipaleellaan.  Indi- kissani tykkää nukkua siinä yönsä.

Piirrän paperille pienen porontaljan kuvan ja luonnostelen sen tussilla suoraan pellavapohjalle.  Siitä sitten vain tekemään oman värisuunnitelman mukaisesti.  Poron väritys kun on ihan kokovalkoisesta, harmaita ja hyvinkin tumman ruskeiksi.

Tietysti olen ensin lajitellut valtavasti sopivia lankoja, kerinyt kerävärit moninkertaisesti sävy sävyyn.  Ja näyttää siltä että omat lankavarastot riittävät.  Tarkoittaneen että aika paljon on lankoja kertynyt vaikka jo monia vapaan ryijytekniikan  eläintaljoja olen tehnyt menneinä vuosina.

porotaljan tekoa ja kuvassa mukana huovutettuja papanoita

huovutettuja papanoita

Nämä papanat ovat pellavaisia, huovutettuja.

Jokin minua kiinnostaa näissä papanoissa, joita olen jo tehnyt erikokoisina, villasta sekä pellavasta kera erilaisten efektien.

pellavapapanoita

villasta vuovutettuja pieniä kiviä

Poronpapanat ovat nyt pienempiä (lähempänä todellisuutta) ja virkatut ensin huopuvasta langasta jonka jälkeen vanutettu pesupussissa pesukoneessa (kirjopesu 40 astetta).

…nyt värillisenä  – tietty kun saattavat tulla tulevaan näyttelyyn  – ehkä..

Mutta VAPAA RYIJYTEKNIIKKA  on niin hauska ryijyn tekemisessä että työ sujuu nopsasti.

Lisää ryijyjäni löytyy ”taidetekstiileistä” (klikkaa yläpalkkia).

videonauhamatto

 Videonauha taipuu moneksi.  Tässä sitä on virkattu pyöreäksi matoksi.

   Muistin että varastossani on ikivanhoja mattovillalankajämiä.  Löysin pari kerää mustaa väriä.  Lankakin oli vanhuuttaan aika kuivaa eikä paljoa painanut.  Virkkasin sitä videonauhan kanssa kiinteillä silmukoilla ja juuri sopivankokoiseen mattoon villalanka riittikin.  Reuna vaati jotain ”kevyempää” joten virkkasin varastosta löytämälläni oranssilla mattovillalangalla.  Musta lanka loppui mutta nyt näyttää oranssi ihan hyvältä ratkaisulta.  Videonauhaahan olisi ollut vaikka kuinka, se kun on vielä erittäin riittoisaa.  Tuli kevyt matto ja jotakuinkin sopiva paikka sille löytyi.

  Olin aikaisemmin kutonut videonauhaa kangaspuissa kankaaksi, josta ompelin pikkurepun.  Siinä oli puuvillaloimi sekä välikuteina puuvillalankaa.

videomatto

videomaton rakennetta

 Villalanka jää turhankin huonosti rakenteessa näkyviin.

"aurinko"-ryijy

 Yllä on vanhasta näyttelystäni ”aurinko”-ryijy (isompi) ja jossain vaiheessa se on saanut paikkansa lattialla, erityisesti Indi-kissani lempipaikkana.  Siinä kohdalla lattialämmitys puskee vähän reippaammin mukavaksi paikaksi kissan köllötellä.

"kettu"-ryijy

Tässä  toinen ryijy, joka on päätynyt lattialle ja mukavalta se jalan alla tuntuukin.

Yllä on todellinen jämälanka-matto, jonka tein ennen muuttojani lankavarastoni puuvillaisista langoista.  Niitä oli kertynyt erilaisia jämiä, jotka ovat harmillisia pakkailla uuteen kotiin.  Tein neulekoneella pitkiä (kerä loppuun) pötköjä, jotka neulasin puöreään muotoon.  Värit valiutuivat sini/vihreä akseliin ja mukaan vastavärejä. Tuli ihan sopiva siniseen pikkuvessaan.

Mattoja on tullut tehtyä kymmeniä vuosia ja tällä hetkelläkin oli tarkoitukseni olla Nilsiässä kutomassa ”ruudukas”-mattoa mutta säälin autoani (30 astetta pakkasta) ja jäin kotityöhuoneelleni.  Nyt  neulekonetta,  tätä konetta ja huovuttaakin haluaisin sillä mielenkiintoisia kokeiluja mielessä.

Ei kukaan muu hoputtamassa kuin minä ite !  – ihanaa  pakkaspäivää muillekin !