pirtanauhaa


Huovuttaminen jatkuu  viikon urakoinnilla ja tuloksena syntyi pieniä huopalaukkuja.
Nämä käyvät isoillekin kännyköille ja vähän pienemmille tarvikkeille.

Tekniikkahan on perinteisesti huovuttaen: karstattua villaa, vettä ja saippuaa.  Itse käytän ihan vain mäntysuopaa.  Niin ja tietysti paljon hankaamista ja kun päivän urakka on tehty, on kuin lenkillä olisi käynyt.  Tosin ulkoilu- tai kuntosalilenkki tulee myös tehtyä.  Huovutuksesta tykkään mm siksi että siinä tuntee konkreettisesti tehneensä jotain ja lopputulos on jo samana päivänä nähtävissä.  Mikä on harvoin muissa käsityötavoissa mahdollista.

 20170116_095541_resized

Huovutettu laukku on kolmiulotteinen kappale ja siinä on n. 4 kerrosta molemmin puolin villaa (etu. ja takapuoli).  Tässä kuvassa ovat villat jo valmiina ja päällimmäinen kerros on hepan kuviointia.  Kappaleen sisällä on vielä kuplavuovinen kaavio (jotta puolet eivät vanutu keskenään kiinni). Tulee siten vaalean valkoinen heppa, jonka turvassa on ruskeanokraa.

20170114_153312_resized

…mustaa heppaa tulossa..

20170128_075423_resized

Monivaiheiset huovutus/vanutukset ovat tehdyt ja alkaa laukun leikkaus sekä ompeluvaiheet.

20170115_090540_resized_1

Vanhat pirtanauhavarastot

20170128_075317_resized

 

Laukun hihnoiksi sopii tehdä huopanauhaa ja kaivaa esille vanhat pirtanauhavarastot.  Lisäksi tarvitaan hepan tukkaa ja helmivarastoista mustia silmiksi.

Heppalaukun hintapyynti on 34 euroa ja laitan näitä myyntiin Järvenpäähän sekä Helsinkiin.

20170128_075026_resized

Hevoset ovat nyt minulla mieluisat koska perheeseen  on viimevuoden elokuussa tullut ihana Suomen pienhevonen, Tuhkimo 

Lopuksi maalaukseni, jossa Venla ja Tuhkimo kohtasivat  Tämä maalaus on tässä kuvassa vielä keskeneräinen mutta en sitä seuraavana päivänä paljookan muutellut.

20160924_170759_resized

Siilifolkki-tapahtumamme jatkuu …

Kesän viettoa folkkiteltassa ja torilla – mikäs sen mukavampaa vaihtelua.

Kuvaaineistoa tulee yllinkyllin jos vain kamera on mukana.

Olen tehnyt välillä pirtanauhaa vähän niinkuin työnäytöksenä ja muutamalle halukkaalle on oppiakin tarttunut ”hihaan”.

pirtanauhaa yksinkertaisessa muodossaan

loimia pirtapuussa

nauhaa syntyy

 Tässä syntyy ihan ehtaa pirtanauhaa Pepiltä, joka kokeili tekniikkaa ekaa kertaa elämässään ja nyt on menossa toinen päivä ja toinen nauha.  Eikös olekki siistiä jälkeä  ja hirmun hauskaakin se oli kun kuviot tulevat itsestään ja nauhaa on nopeasti valmista.

Peppi, syksyllä menossa toiselle luokalleen.

Peppi ja tarkkaavainen katselija

 Tytöt vaaleanpunaisissaan tekemässä puna-valko-vihreää nauhaa toivomuksen mukaisesti !

Nuorena se on vitsa väännettävä tässäkin kansanperinteessä !

Festiffaalipomomme Petra bongasi nauhantekijän !

Teen aina pitkän loimen, josta on helppo pätkiä itselleen sopiva pituus.
Loimen laittohan se on suurin työ kankaan rakentamisessa ja pirtanauhassahan on kuvio loimivaltainen.  Tarkoitta sitä että kuvio muodostuu loimilankojen/värien vaihtelusta ja kudelanka on yksivärinen eikä näy kuin nauhan reinassa pienenä pisteenä.
Kesäisiä tekemisiä kaikille !
Käytän pirtanauhaa moneen ja erityisesti tällä kertaa tekemieni kierrätyslaukkujen kantohihnoina.  Niistä joskus toiste kuvaa…