Minä ja vuosiraporttiTänään keskiviikkona oli kummilapsiemme tapaamiset.

Tässä minun  Valatinoni, juuri 10 täyttänyt.

Aamulla lähtö WV:n hankekylään Kirewaan, johon olivat kokoontuneet meidän kaikkien kummilapset ja muutama perheenjäsenkin.  Valatinon perheestä olivat mukana pojan lisäksi äiti, isä ja eno. Iloinen yllätys oli kun isä onkin perheessä, toisinkun olin luullut. Enon kanssa olemme käyneet kirjeenvaihtoa perheen kuulumisista ja isästä en mitään. Eno onkin sosiaalista tyyppiä toisin kuin vaimonsa.

Kauanodotettu tapaamisemme koitti vihdoin ja voi meitä. Itkuja olin pirautellut jo pari päivää näitä kylien lapsia tavatessamme mutta nyt olikin riemullista kun kohtasimme Valantinon kanssa. Valantino oli kyllä tosi ujo – luonnollista kyllä ja onhan jäännitys aikamoista.  Itse jännitin myös mutta kohta se oli tipotiessään.

Ennen ”nimenhuutoamme oli leikitty ja laulettu. Lapset esittivät upeasti laulunsa ja tanssinsa, miten siinä olikin iso joukko reippaita ja taitavia. Heidän tanssinsa on niiiin extrakatseltavaa, huippu kulttuuria. Eilen kävikin ilmi että koulussa on tanssinopetusta, nimenomaan afrikkalaisen.  Toisin taitaa olla esim kuvaamataidon.  Keskityn nyt meidän ihka yhteiseen hetkeemme ( n. 3 t ).

dav

Suunnittelin etukäteen yhteistä piirtämistä sekä jalkapallon peluuta. Näitä varusteita oli lahjakasseissani, joita olin tuonut Suomesta k.pojalleni, pikkusiskolle, isälle ja äidille.  Muutoinkin mukanani oli n. 30 pientä olionukkea, niitä minun kierrätysjuttujani.

20170310_095110_resized

Näitä olen jakanut muille pikkuisille, erityisesti nuorille äideille. Tänäänkin kohtasin 16 ja 17 vuotiaat lapsiäidit, 16 vuotiaalla  jo 7 kuinen vauva mukana.

Tästä päivästä olisi vaikka mitä ajatusta tekstata mutta sänky kutsuu.  Jalkapallopelissä olin tietysti mukana mutta kuvaa ei siitä ja muutoinkin touhuttiin niin ettei kuvia syntynyt ja hyvä niinkin.

Lyhkäsesti kuvia:

dav

dav

dav

Minä Valatinon piirtämänä ja tulikin hieno kuva kun aikani selvitin mistä on kysymysdav

Minä Valatinon piirtämänä ja tulikin hieno kuva kun aikani selvitin homman tarkoitusta.

Jalkapallo oli varmasti mieluisin tuliainen ja se viimeistään kirvoitti hymyä suupieliin.

Yhteisiä leikkejä, tanssia oli paljon, kaikilla hauskaa ja varsinkin kylän väellä kun katselivat meidän touhuja.

WV: n hankeet tulivat todella tutuksi. Molempina päivinä olemme tavanneet järjestön vkeä, isoa joukkoa paikallisia vapaaehtoisia, kylien\koulujen johtokunti.  Mahooto hienoa työtä kaikki tyynni.  Koskaan aikaisemmin en ole tuntenut itseäni näin tervetulleeksi ja kiitollisuus oli meillä kaikilla molemminpuolista.

Mainokset