Kotityöhuoneeni pursuaa kaikenlaista materiaa, ihan liikaa, tiedetään.

Ja kaikki pitäisi olla mieluiten esillä jotta tulisivat mielekkääseen käyttöön.  Siitähän se inspiraatio lähtee.

Olen viime päivinä pääsääntöisesti käsitöissä tehnyt ompelua ja nimenomaan vanhoista vaatteista/kankaista/neuleista.

kirjan kansi

Tämä kirja on ompelijatuunaajan toivekirja kun haluaa pienelle vaatetta.  Ja pienen vaatematerian saa omista vaate/kangasvarastoista riittämään helposti.

  

Hyväkuntoinen vanha veluuripaita sai uuden muodon.  Harmaa samettinen neulos ja toisesta paidasta resorireuna sekä korviin punaiset kangaslaput liimaharson avulla – lopputulos aika hauska loppukesän pipo Venlalle.

Ongelma tuli saumurissa ja jouduin osan saumoista tekemään tavallisella ompelukoneellani – hyvin se niinkin käy.

  Olin ostanut käytetyn saumurin talvella 2-vuoden takuulla.  Vanha Bernette- saumurini  oli jo niin oikkuileva ja kovassa käytössä palvellut melkein 30 v.  Siis hankintaa uusi saumuri ja tällä kertaa käytettynä.  Mutta niinhän siinä kävi että jouduin monien tuskailujen jälkeen vaihtamaan sen ihka uuteen.  Kävin eilen tekemässä hankinnan ja valintani oli Berniina, joka on toivottavasti hyvä minulle seuraavat 20 v ?? ja sen jälkeen tyttärelleni vielä hänen ikänsä.  Oli nimittäin niin kallis kotikäyttöön tarkoitettu saumuri – 1150 €.  Nyt oikein hirvittää tuo hinta mutta myymälässä myyjä taisi puhua minut pyörryksiin enkä sitä silloin ehtinyt pahemmin päivitellä.

Jatkossa taidan sitten surautella kangasvarastoani pienemmäksi uudella Berniinallani.

Tässä vielä tuunauksia ompelukoneella:

Fliisipaita sai uuden muodon pipoiksi – Lotalle ja Venlalle.  Pipojen kangas riitti hihoista ja resorit toisesta paidasta.  Kettukuvat ovat vanhaa varastoani ja nämä ovat jo 20 vuoden takaa kangaspainantatilkkuja.

Edelleen pipoja molemmille tytöilleni mutta nyt kangas on uutta samettitrikoota, joita käyn säännöllisesti fiilistelemässä kangaskaupóissa.  Siellä on niiiiiin ihania kuoseja ja pakko oli ostaa.  Tästä kankaasta tulee lisää liivimekkoja  kunhan ensi viikolla saan uuden saumurini käyttöön.  Resori on kuitenkin vanhaa.

Kierrätyskeskuksen ilmaisesta huoneesta tarttui kerran mukaani heiman vanuttunut täysvillainen paita.  Siinä oli kaunis helmakirjonta ja näin heti sen mahdollisuudet.

Syntyi itselle minihame.

minihame villapaidasta

Tällainen lyhyt neuloshame on mahottoman mukava päällä, ei kiristä eikä ole juoksuaskelten tiellä. Tulen käyttämään tätä (ainakin kotona) paljon.

Ja loppuun vielä yksi tuunaus huonekalulle – pallille, jonka pinta harmillisesti keväällä kupruili kukkaruukkutaimituksessa.

Vanhoja pitsiliinoja löytyy ja aikaisemman näyttelyn avajaistuunauksina käytettyjä tärkättyjä liinoja olen laittanut pallin pintaan.  Tässä on siis jo muutamaan kertaan kierrätettyä materiaalia uudessa käytössään.

Nyt on viikonloppu edessä ja ohjelmassa jälleen autokeikka Etelä-Suomeen – huopakivet pois Lahdesta ja tietysti samalla Järvenpäässä pikkutyttöjä tervehtimään.  Sinne matkaavat pipot ja muutamat villasukat…

nuelojille vielä yksi syksyinen kuva inspiraatioksi: