Mekkotehdas-kirjankansi

Ostin uuden käsityökirjan !

Tämän aiheen kirjat ovat olleet vuosikymmeniä heikkouteni.  Tätä kirjaa olin jo odottanut  ja uskoin siitä tulevan hyvän mutta siitä tulikin vielä niin…niin kaunis, kovakantinen, iso, paljon kuvia, paljon ihania pikkuisia ja kaikinpuolin kehuttavaa, … kaunista paperia jne.

Oletteko lukeneet ”Mekkotehdas”-blogia ?  Siitä tämä on saanut alkunsa, klikkaa tästä.

Kirjassa on tietysti tyttöjen mekkoja mutta paljon myös muuta kivaa ommeltavaa lasten leikkeihin.  Itse en juuri nyt ompele uutta mekkoa kun juuri vein tytöilleni monta kappaletta ja kohta jo ”hukkuvat” niihin ihanuuksiin.

Olin kuitenkin tosi iloinen kun törmäsin kirjassa keppiheppaleikkiohjeisiin.

Olin jo vuosi  suunnitellut hepan tekoa mutta ei tullut aloitetuksi.  Mutta nyt !!!

Venla täyttää kohta 6 vuotta ja päiväkotikavereita on tulossa kylään.  Venlan ainokaiselle hepalle päätinkin tehdä kaverit ja oikein tallillisen,  joka lapsivieraalle omansa.

Heppoja syntyi siis 7 kappaletta.  Materiaali löytyi vaivatta omasta työhuoneympäristöstäni.

keppihepat yhdessä koukussa

Taidan olla aika lapsellinen mutta näitä lasten juttuja on kaikkein mukavinta tehdä,  menevät varmasti käyttöön ja tarpeeseen.

Kangasnauhoja, huopanauhoja, kulkusia, helminauhoja, vanutettua villaa, keppejä, villalankoja, liimaa – kaikki oli jo valmiina odottamassa tekemistä.  Ihan helppoa ompelemista, josta aloittelijaompelijakin uskoakseni selviää.  Ja voihan hepan pään tehdä vanhasta villasukastakin.

Tämä oikealla on selvästi jo vanha heppa.  Keppikin on luonnosta aikoinaan otettu ja ollut ennen hernerivien tukena.  Muut kepit ovat rekvisiittavarastoani ajan patinoimia ja nyt tulivat loistokäyttöön.

 

Tytyyhän tallissa yksi pikkuinen ponikin olla.  Ajattelin pikku Lottaa, juuri yksi täyttänyt.  Kohta hänkin laukkaa ponillaan.

Koko komeus (yksi näyttää puuttuvan kuvasta)  odottaa vain taluttajiaan, ratsastajiaan ja ennenkaikkea harjaamista ynnä muuta hoitamista.

Vielä kirjassa on ohje kypärästä – tietysti sellaisetkin pitäisi tehdä jokaiselle – ehdinköhän ?

Tein myös muuta juhla-rekvisiittaa kun kirjassa oli viiriäkin tehty.

Ei kun tillkkukangasvarastoille ja kun yhden tekee, syintyikin samantien 5 kappaletta.

Viirejä ripustelin Innocumiinkin.  Viikon päästä jo juhlimme ja leikimme mm. heppahoitajia.  Saapi nähdä ehdimmekö ja tykkäävätkö lapset niistä lainkaan.