Niinkuin… ei muuta olisi.. ei tekemistä !

Mutta kun nämä paperitaittelut jotenkin vain kiehtoo ja aina silloin ihmettelen mikä siinä on, järkeä ei ainakaan.

Kun bongasin tämän sivun netistä, olin myyty.  Nyt löytyi jälleen yksi hauska tapa käyttää vanhoja karttojani uusiokäyttöön.  Olenhan suunnistaja, jolle edelleenkin kertyy karttoja, näkyisin kuitenkin paljonkin vähemmän.   Muut ihmiset käyttököön vaikka vanhoja opaskarttoja.

Ohjeesta oli mielstäni helppo selvittää taittelut.  Origamitaittelussa tarvitaan jämptit taitokset ja neliöstä aloitetaan.

Kainuun rastiviikon vanhoja karttoja sekä viime kesän lasten suunnistuskoulun karttoja on tietokoneeni vieressä käden ulottuvilla.

Kartat ovat jo kerran rutisteltu suunnistuskisoissa mutta vahvaa, säänkestäväähän tuo materiaali on.  Siten oivallista vaikka naruun pujotettavaksi.

Nyt kartat roikkuvat ”härpäkkeenä” työhuoneeni kattokyntteliköstä.

Näitä leikkasin/taittelin paperipusseista kun oli joutavaa aikaa eräässä  myyntitapahtumassa.  Myynti oli hiljaista mutta aina jotain hauskempaa pitää keksiä ja syntyi pakkauspusseistani paljon neliöitä, edelleen vaikka pikkuVenlan puhallettavaksi.  Se puhaltaminen oli minusta hauskinta ja miksei lapsestakin.  Hauska oli asiakkaastakin.

Vappunauhoja tehden hyvää kevättä kaikille askartelijoille !