Ompelu on kivaa !

 Niin rakastan tätä ompelukonettani, joka on ihan peruskotikone, vankka ja tarpeeksi yksinkertainen tarpeellisine hyötyompeluineen,

BERNINA activa 210.

Ompelutuunaus, jossa lähtökohtana on jotain vanhaa, uudistamista ja saada tulokseksi persoonallista, kaunista ja käyttökelpoista. 

Taiteiluahan se on vanhasta luoda uutta, mahotonta kaavojen asettamista, riittääkö ja millä jatkaa..?

takki takaa

Tein Pikku Venlalle talvitakin.

Materiaali löytyi kotoa, kirppikseltä aikoinaan tuotu naisten (2 kpl) punainen villakangastakki.  Inniltä (Vinnisoppi) ostin 5 eurolla villavatiinivuorikangasta.  Kauluskankaat olivat myös kirppislöytövarastostani, joka alkaakin olla jo melkoinen.  Ihanaa kun saan sitä käytetyksi.

Takin kaavat, vähän muunneltuina, ovat OTTOBREn nro 6/2008.  Tällä kaavalla olen tehnyt pari vuotta sitten jo 2 takkia.  Taskuhässäkkä on heti aloituksessa ja kyllä siinä ”vääntelin” ohjeita kuin en olisi ikinä ennen ommellut.  Olen sitä mieltä että siinä oli pieni ohjeistusvirhe, taskupussivuorien asettuluissa.  Ja muistinkin  että sama ongelma oli pari vuotta sitten.

Takin kangas on yksivärinen ja koko ajan ommellessani tuumailin siihen jotain omaa ”juttua”.  Olisi ollut vaikka mitä ajatusta  mutta piti hillitä ja tehdä tällä kertaa ihan tyylikäs yksinkertaisuus.

Siis taakse ainoastaan heijastin, käytännöllinen, tarpeellinen ja tietysti kissa, kun Venlalle tulee.

kissaheijastin takin selkäänVenlan talvitakki

Kissaheijastimen häntäkin on heijastavaa nauhaa virkattuna.

Kauluksen tein vähän niinkuin nurinpäin eli tumman ruskea teddi tuli alapuolelle ja puuvillakangas päälle ja siten että teddi tuli reilusti näkyviin.  Tässä kauluksen päällikangas oli hiukkasen pienempi kuin alavarateddi.

Takin vaatepuu on kuvassa vanha hengari, joka on päällisvirkattu pörrölangalla.  Hengareita virkkailin enemmänkin pari vuotta sitten.

Takissa on etusivusaumoissa taskut ja luottelin huopasydämen vielä etukoristeeksi. Lopputulos on minun tekemä/näköinen – mitä lieneekään- ja toivottavasti oikeaa kokoa Venlalle.  Hän kun on yli 400 km päässä ja ommellessa on yhtenään epävarmuus, onko liian pieni /iso !

Ompelin Venlalle pari viikkoa sitten syystakin, josta tuli mielestäni tosi pirteä tuulitakki.  Postitin sen sitten heti Järvenpäähän ja kuvan otto unohtui siinä hötäkässä.  Takista on tullut hyvää palautetta ja ennenkaikkea tyttö itsekkin tykkäsi siitä.  Koetan muistaa kuvata sen myöhemmin Venlan päällä.

Pirtsakoita syysilmoja edelleen ja kohta lehtiä haravoimaan viikonlopun alkajaisiksi !